Perjantai, 15.11.2019 
Janika, Janita
×

Varoitus

JUser: :_load: Käyttäjää ei pystytty lataamaan tunnuksella: 1322

Kulttuuri

Onko kansalliseepos kaluttu loppuun? - Asiantuntija: Teoksella turhaa painolastia

  • Radek Karkulowski

Elias Lönnrot julkaisi Kalevalansa ensimmäisen version 180 vuotta sitten vuonna 1835. Nykyisin tunnettu Kalevala valmistui 1849, Etelä-Suomen Sanomat kirjoittaa.

Kalevala ja kalevalainen maailma on ollut 1800-luvulta lähtien ankaran ristivalotuksen kohteena niin taiteessa, tutkimuksessa kuin poliittisessa propagoinnissakin.

Kirjaa on katsottu puolelta jos toiseltakin, tulkittu ääniksi, kuviksi ja kirjoitukseksi.

Mutta onko kaikki jo sanottu? Vai onko Kalevalaan vielä löydettävissä uusia näkökulmia?

Professori emeritus Seppo Knuuttila pohtii kysymystä hetken, ja vastaa siihen kiertoteitse:

- Ensimmäisenä tulee mieleen, että uusia näkökulmia ei tarvitse keksiä: niitä tulee koko ajan kuin tarjottimella. Kalevala on taideteos, joka inspiroi toisia taideteoksia, Kalevalaseuran hallituksen puheenjohtajana toimiva Knuuttila sanoo.

Knuuttilan mukaan olennaista on juuri kalevalaisen mytologian orgaanisuus: se synnyttää alati uutta. Lönnrotin Kalevalakin on vain yksi näkökulma kalevalaiseen maailmaan ja suomalaiseen mytologiaan, jonka tutkimus ulottuu 1700-luvulle.

- Lönnrot huokailee eräässä kirjeessään, että hänellä on niin paljon materiaalia, että hän saisi aineksista seitsemän erilaista teosta. Lönnrot oli tietoinen, että tämä Kalevala on vain yksi loputtomista vaihtoehdoista.

Siinä missä taiteilijat ovat aina olleet valmiita tarttumaan ja tuulettamaan kansalliseeposta, meillä muilla on ollut vähän vaikeampaa, uuden Kalevala-oppaan toimitustyöstä vastannut Liisa Kaski toteaa.

- Kalevalaan liittyy paljon turhaa painolastia, pakkopullaa, ylivakavaa juhlallisuutta, kaikkea sellaista mikä nostaa kynnystä tarttua itse kirjaan. Tämän kynnyksen yli kun ihmiset saisi tyrkättyä!

Kaski tyrkkäisi ihmiset pohtimaan esimerkiksi suhdettamme luontoon, tietoon, teknologiaan tai uskontoon Kalevalan ja kansanrunojen kautta. Idealisoinnin ja romantisoinnin sijasta olennaista olisi löytää vaihtoehtoisia näkökulmia, jotka johdattaisivat katsomaan omaa aikaamme toisin.

Lue lisää tiistain Karjalaisesta.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa