Raija Tervomaa hyödyntää tekstien kokoamisessa ja kieliasussa pitkää kokemustaan luokan- ja äidinkielenopettajana sekä oppikirjojen kirjoittajana.
- Varsinkin jokaisen luvun alkujakso on mahdollisimman selkokielinen, hän täsmentää ja muistelee ideansa syntyaikoja.
- 2000-luvun alussa kiinnitin Myllypuron koulussa huomiota siihen, miten monilla maahanmuuttajavanhemmilla, erityisesti isillä, oli vaikeuksia suhtautumisessaan naispuoliseen rehtoriin. Kootulle tiedolle oli tarvetta, ja niinpä edellinen kirjani Kättä päälle - Suomi-tietoutta maahanmuuttajille sitten julkaistiin vuonna 2003.
- Kun kävin läpi tuota aikaisempaa kirjaa, huomasin että jokaista aukeamaa kohti täytyi tehdä korjauksia ja lisäyksiä. Niin paljon on tässäkin välissä ehtinyt tapahtua, Tervomaa toteaa tiedotteessa.
Vaikka sisältö ulottuu Suomen maaperästä kulttuurielämään ja kansanluonteesta käytöstapoihin, faktat esitetään lämminhenkisesti ja huumoria unohtamatta. Tekijä uskookin, että maan tapoihin ja tosiasioihin perehdyttämisessä humaani ja hyväntuulinen esitystapa toimii paremmin kuin tiukkasävyinen lain lukeminen. Vakavien asioiden painokkuudesta ei kuitenkaan tingitä, eikä yhteisten sääntöjen noudattamista vähätellä, tiedotteessa vakuutetaan.
