Tulosta tämä sivu
Kulttuuri

Kirjakauppa jakaisi Finlandia-palkinnon gaala-juhlassa

Kirjakaupat haluaisivat enemmän irti kirjallisuuden Finlandia-palkinnosta. Yhden kirjailijan, eli voittajan katsotaan saavan kilpailusta suhteettoman suuren hyödyn. Tämä saa palkintorahat ja lisäksi hyvän kirjamyynnin tuomat tulot.

- Yksi tapa jakaa hyötyä vähän useammalle kirjalle olisi jakaa osa palkintosummasta ehdolle päässeille kirjailijoille, ehdotti Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja Jyrki Vainonen viime vuoden kirjamyynnin julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Viime vuoden kirjamyyntitietoja ovat keränneet Kirjakauppaliitto ja Suomen Kustannusyhdistys.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kaunokirjallisuudessa Finlandia-ehdokkaaksi ylsi kuusi kirjaa, joista yhden henkilön raati valitsee lopulta voittajan.

- Jos viisi muuta ehdolle päässyttä saisi edes muutaman tuhat euroa, olisi tämä vähän kuin lohdutuspalkinto, Vainonen vitsaili.

Finlandia-palkintoja jaetaan myös tieto- ja lastenkirjallisuudessa. Viime vuonna kaikki kolme palkintoa jaettiin samassa tilaisuudessa, ja kokemus osoittautui hyväksi.

Olisiko hyvä järjestää palkintojen jakotapahtumasta jonkinlainen gaala-tyyppinen juhla, ehdoteltiin keskiviikkona.

Viime vuoden kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajan Laura Lindstedtin Oneiron ylsi kolmanneksi myydyimmäksi kotimaiseksi kirjaksi. Useana vuonna aiemmin voittaja on ollut ykkönen, mutta nyt ei.

Vuonna 2015 ei kirjakaupassa ollut edellisvuosien tapaisia, vahvoja suosikkeja. Myynti jakautui entistä tasaisemmin.

Ilkka Remeksen dekkari Jäätyvä helvetti oli myydyin.

Jännitys oli valttia myös käännöskirjallisuudessa. Myydyin oli Davis Lagercranzin Se mikä ei tapa.

Kirjallisuuden alalla myönnetään Suomessa yli sata palkintoa vuosittain. Se on kansainvälisestikin katsoen paljon.

- Kirja, joka on juuri saanut jonkin palkinnon, tekee myynnissä heti piikin. Sellainen tilanne, että kirjaa ei olekaan myytävänä, on kaupan kannalta tukala. Tällaisia tilanteita on sattunut, Kirjakillan oltermanni Reetta-Liisa Pikkola sanoi.

Viime vuoden lopulla, kun kauppa kävi vauhdikkaimmin Helsingin kirjamessujen, isänpäivän ja joulun ansiosta, kärsittiin logistisista ongelmista. Tämän uskotaan verottaneen myyntiä.

- Päälle tärähti syksyllä vielä postin lakko, Pikkola harmitteli.

Kirjan pitää olla kaupassa silloin kun se on esillä julkisuudessa.

Viime vuoden kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan Svetlana Aleksijevitshin ainoaa suomennettua kirjaa Tshernobylistä nousee rukous, ei näy käännöskirjallisuuden parhaiten kaupaksi käyneiden joukossa.

Kun Nobel-voittaja julkistettiin, Aleksijevitshin jo vuosia aiemmin painettua kirjaa ei enää ollut kirjakaupoissa. Uusi Suomennos ilmestyi vasta joulunpyhien alla, eikä monikaan asiakas sitä enää lahjakirjaksi muistanut kysellä.

Tietokirjoissa myytiin eniten Jari Litmasen kirjaa Litmanen 10. Myynti oli 43 800 kappaletta, mikä häviää edellisvuoden urheilukirjojen best sellerille, Teemu Selänteen elämäkerralle. Sitä myytiin vuonna 2013 76 900 kirjaa.

Monta vuotta jatkunut kirjamyynnin lasku taittui viime vuonna, kuten ennakkoon oli jo uumoiltukin. Nousu on vain pienoinen, 0,5 prosenttia edellisvuodesta.

Tätä ennen kirjojen myynti on laskenut vuodesta 2008 alkaen.

Kirjankustantajien myynti sen sijaan laski viime vuonna 1,2 prosenttia. Ero kaupan ja kustantajien välillä johtuu muun muassa siitä, että kirjakaupat ovat myyneet varastoja tyhjemmiksi.

Lasten- ja nuortenkirjojen myynti nousi reippaasti, 13 prosenttia.

Näkyisipä nousua myös poikien lukuharrastuksessa, Reetta-Liisa Pikkola toivoi. Poikien käsissä eivät kirjat tunnetusti kulu.

Pikkola heitti pohdittavaksi, mikä merkitys lukemisella on ilmaisutaitoon tai tunteiden tulkitsemiseen.

Viime syksy osoitti, kuinka kyseenalaisesti osa suomalaisista osaa ilmaista itseään. Herjaamisen ja vihapuheen määrä sosiaalisessa mediassa on ryöstäytynyt käsistä.

- Onko kyky ilmaista asioita niin rajoittunut vähän lukemisen vuoksi, Pikkola kysyi.

Eija Kupiainen Vihapuhe osoittaa, että jotkut osaavat ilmaista itseään vain hyvin rajoittuneesti. Reetta-Liisa Pikkola Kirjan vuosi Ensimmäinen lukurauhan päivä

Kirja-ala vietti viime vuonna Kirjan vuotta.

Kirjan vuoden merkeissä järjestettiin 900 tapahtumaa 83 paikkakunnalla.

Tänä vuonna Suomen kirjasäätiö tuo uuden tapahtuman: Lukurauhan ja ystävän päivän.

Lukurauhan päivää vietetään ensimmäisen kerran helmikuun toisena sunnuntaina, 14. päivä.

Kirjasäätiö patistelee silloin laittamaan älypuhelimet pois ja töllöttimen kiinni.

Lukurauhan päivänä luetaan tai kuunnellaan kirjaa yksin tai yhdessä.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa