Maanantai, 18.11.2019 
Tenho
Maakunta

Vesa Korpelainen - terveysvalistaja ihmisten keskellä

  • Saija Kauhanen

Elämä on ollut työtä ja työ elämää.

Jotenkin niin se on mennyt, mutta ei kova työnteko ole stressannut, tuumaa Pohjois-Karjalan Kansanterveyden keskuksen toiminnanjohtajan paikalta eläkkeelle viikon päästä siirtyvä terveydenhuoltoneuvos Vesa Korpelainen, 65.

– Olen suhtautunut työhöni kuin yrittäjä, joka antautuu työlleen. Työ on ollut minulle myös rakas harrastus, josta olen saanut hyvän mielen.

Aina pitkien päivien ja iltatöiden yhdistäminen perhe-elämään ei ole ollut ihan mutkatonta. Kun Arja-vaimo kävi kodin ulkopuolella töissä, Korpelainen sulloi kuusi lasta pienehköön autoon ja sitten mentiin –  kuka hoitopaikkaan, kuka kouluun, joskus jopa isän mukaan iltatilaisuuksiin.

Aiemmin, kun perheessä oli vasta kolme lasta ja koti rivitalokolmiossa Kontiolahden kirkonkylällä, lapset osallistuivat myös isän töihin esimerkiksi postittajina.

– Aloitin Pohjois-Karjalan Sydänpiirin toiminnanjohtajana vuoden 1980 lopulla. Toimisto oli kotona, ja Arja oli sihteerinä. Kotona yksi huone oli varattu lapsille, yksi toimistolle ja me vanhemmat nukuimme olohuoneessa, Korpelainen muistelee.

1980-luvun puolivälin jälkeen Korpelainen valittiin myös Pohjois-Karjala-projektin toiminnanjohtajaksi. Samoihin aikoihin kotikonttori vaihtui toimistoksi Joensuussa.

Korpelaisen terveysvalistajan työ ei juonna lapsuudesta. Kotiäidin ja kuorma-autoilijaisän perheessä ei syöty erityisesti kasviksia. Niinpä Korpelainen alkoi syödä terveellisesti vasta armeijassa.

1970-luvun alkupuolella hän haki opiskelemaan lääketieteelliseen Kuopioon. Koska ovet eivät kokeeseen valmistautumattomalle nuorelle miehelle auenneet, hän aloitti sairaanhoitajaopinnot Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksessa.

Valmistumisen jälkeen Korpelainen työskenteli kaksi ja puoli vuotta keskussairaalan teho-osastolla.

– Koin kolmivuorotyön niin raskaaksi, että päätin opiskella vielä terveydenhoitajaksi.

Terveydenhoitajan töitä Korpelainen ehti tehdä myös runsaat kaksi vuotta, kunnes sydänpiiri imaisi mukanaan.

– Pekka Puskan luennot ja Pohjois-Karjala-projekti innostivat ennaltaehkäisevään työhön ja terveyden edistämiseen. Sen jälkeen en ole oikeita töitä tehnytkään, Korpelainen naurahtaa.

Terveysvalistuksen ydinviesti on pysynyt Korpelaisen mukaan vuosikymmenestä toiseen samana. Valistuksen keinoin on pyritty vaikuttamaan erityisesti kolesteroliin, tupakointiin ja verenpaineeseen.

Pohjois-Karjala-projektin tavat toimia olivat ainutlaatuiset.

– Oli täysin uutta, että kohteena oli koko yhteisö. Samantyyppisiä projekteja oli tuolloin vain Yhdysvalloissa.

Valinta oli kuitenkin viisas, sillä muutos alkoi nousta nimenomaan yhteisöstä.

– Alussa oli vastustustakin, kun maa- ja metsätalousvaltaisessa maakunnassa alettiin puhua kolesterolista ja rasvan liikasaannista. Mutta varsin nopeasti ihmiset muuttivat ruokavalionsa.

Vielä 1980-luvulla terveysvalistus kulki käskevästi ylhäältä alaspäin. Sittemmin on siirrytty vastaanottajien kanssa samalle tasolle.

– Strategiamme on ollut, että teemme työtämme ihmisten kanssa ja keskellä, sillä muutos nousee aina sieltä. Jos viesti ei tunnu menevän perille, meidän on syytä katsoa peiliin.

Tärkeää on ollut yhteydenpito päätöksentekijöihin ja kuntiin.

– Kunnissa ymmärretään jo hyvin, miten tärkeää on luoda kuntalaisille edellytyksiä liikkua ja hoitaa terveyttään. Siun sote vain vahvistaa kuntien asemaa terveydenedistäjinä.

Nykyään myös sosiaalisen median rooli korostuu valistuksessa. Tällä saralla Korpelainen uskoo lokakuun alussa aloittavan seuraajansa Kaisa Hiltusen suvereeniuteen.

– Ja toki yleinen kiinnostus terveysasioihin on lisääntynyt. Mediakin käsittelee terveysaiheita hyvin monipuolisesti. Sekin helpottaa valistajan työtä.

Pohjois-Karjala-projekti loppui virallisesti vuonna 1997, mutta toiminta on jatkunut tutuin periaattein vuonna 2002 perustetussa Kansanterveyden keskuksessa. Välivuosinakin töitä tehtiin – alkuaikoina hyvin niukalla rahoituksella. Raha tai sen hankkiminen on niitä harvoja negatiivisia asioita, joita Korpelainen työstään nimeää.

– 2000-luvun alussa lähdettiin tyhjästä, koska toiminnalle ei ollut rahoitusta. Valtio on rahoittanut vain terveysseurantatutkimukset.

Hyvien tulosten myötä rahaa on aina löytynyt, ja Kansanterveyden keskus on työllistänyt noin kymmenen ihmistä vuosittain jo 15 vuoden ajan.

Terveysvalistaja saa siis olla tyytyväinen. Eniten uran aikana ovat kuitenkin palkinneet yksittäisten ihmisten elämänmuutokset.

– Parasta palautetta on ollut se, kun joku on tullut kertomaan painonsa pudonneen tai tupakoinnin jääneen. Miehet vaativat vähän enemmän aikaa asioiden pureskeluun kuin naiset. Moni tekee muutoksen vasta vuosien päästä, kun siihen on aikaa.

Ihmisistä Korpelainen sai voimaa myös silloin, kun pienten lasten luota piti lähteä iltatilaisuuksiin.

– Lähtö oli aina vaikeaa, mutta tapasin tilaisuuksissa niin mukavia ihmisiä, että sain heistä uutta voimaa.

Stressiä ja väsymystä Korpelainen on torjunut ahkeralla liikunnalla. Viitisen vuotta sitten väsymys tuntui kuitenkin saavan yliotteen. Syyksi paljastui munuaissairaus. Nyt munuaisen siirrosta on pian kolme vuotta, ja vointi on hyvä.

– Ehkä kielsin väsymyksen itseltäni. Kun lastenlapset olivat kylässä, jaksoin osallistua leikkeihin vain sohvalta. Onneksi olen pystynyt taas tsemppaamaan ukin roolissa.

Lähestyviä eläkepäiviä Korpelainen odottaa hyvillä mielin mutta haikeana. Ikävä tulee kaikkia ihmisiä, joiden kanssa yhteistyötä on tehty. Korpelainen jatkaa yhä Pohjois-Karjala-projektin säätiön asiamiehenä ja on lupautunut käymään Kansanterveyden keskuksen talkoissa.

Toisaalta päiviin ei enää iän myötä tarvitse niin isoja tekemisiä. Polttopuiden hakkaaminen käy hyvin päivän työstä. Myös Kuurnan lähellä olevalla rakkaalla sukutilalla riittää puuhastelua. Ja omassa kodissa.

– Olemme asuneet tässä talossa 26 vuotta. Nyt voisi olla hyvä aika lattiaremontille.

Kirjoitus julkaisiin lauantain Karjalaisessa.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa