Kontiolahdessa ilmassa sähköä

Kontiolahdessa valmistaudutaan vaaleihin varsin erilaisessa tilanteessa kuin neljä vuotta sitten.
Asukasluvun reippaasta lisäyksestä ja kasvavasta palveluiden kysynnästä kunta on tähän asti selviytynyt hyvin.
Nyt tulevaisuudennäkymä ovat huomattavasti huonompi. Tulot eivät tahdo enää riittää menojen peitoksi, ja kunnan talous on painumassa reippaasti miinukselle.

Poliittistakin vipinää on puolueiden kuntavaikuttajien mielestä ilmassa tavallista enemmän. Vaalien yksi suuri kysymys Kontiolahdessa kuuluu, miten perusteellisesti valtuuston vakiintuneet voimasuhteet menevät uusiksi.
Kontiolahden valtuustossa on 35 jäsentä, joista tällä hetkellä 12 sosiaalidemokraattia, 11 keskustalaista, kuusi kokoomuksen edustajaa, kolme perussuomalaista, kaksi vihreää ja yksi vasemmistoliiton valtuutettu.
SDP:n kunnallisjärjestön puheenjohtaja Pertti Haukka pitää vaalien suurena kysymysmerkkinä perussuomalaisia ja ennen kaikkea sitä, millainen tilanne vaalien jälkeen on.
- Vaalien jännittävä kysymys on se, miten perussuomalaiset menestyvät ja keneltä muulta se on pois. Asemien säilyttäminen on nyt kovan työn takana, Haukka aprikoi.
- Vaalienjälkeinen tilanne ja neuvottelut ovat varmaan erilaiset kuin ennen.
Kontiolahdessa on totuttu siihen, että vaalikauden päätöksenteon päätavoitteet ja ryhmien paikkajako vastuupaikoille on löytynyt varsin nopeasti vaalien jälkeen. Sama yksituumainen linja on jatkunut yleensä myös valtuustossa, eikä asiakysymyksissä ole haastettu.
Kontiolahden kokoomuksen puheenjohtaja Aulikki Sihvonen kuvailee vaalitunnelmia jopa sähköisiksi.
- Niin moni asia on vaalikauden aikana muuttunut. Vastaanottokeskuksen ja varuskunnan menetykset, kunnanjohtajan vaihdos, sote-alue Joensuun kanssa, Sihvonen luettelee.
Sihvosen mukaan perinteisten puolueiden aseman muutokset ja perussuomalaisten vahva tuleminen - tai ainakin sillä uhoaminen - näkyy vaaleissa.
- Odotan hyvähenkistä vaalitaistoa, kampanjointia ja keskustelua. Asiat asioina. Toivomme, että kuntalaiset ottavat kantaa ja äänestävät, Sihvonen sanoo.

Perussuomalaisilla on paikallispuheenjohtajansa Mirva Hyttisen mukaan kova noste.
- Ehdokkaita on nyt lähes kaksi kertaa edellisvaaleja enemmän, Hyttinen sanoo. Puolueen tavoite on vähintään tuplata nykyiset valtuustopaikat.
Keskusta lähtee kunnallisjärjestön puheenjohtajan Seppo Topin mukaan siitä, että se säilyttäisi nykyiset asemat. Erinomaiseksi tuloksen nostaisi yksi tai kaksi lisäpaikkaa.
Vihreiden tavoite on pitää valtuustosalissa vähintään nykyiset kaksi tuolia varattuna.
Kokoomuksen rima on korkealla: tavoite on kasvattaa nykyistä kuuden valtuutetun joukkoa vähintään yhdellä.
Vaalien keskeisimmäksi asiakysymykseksi Pertti Haukka nostaa kunnan talouden: mitä eväitä palveluiden järjestämiseen ylipäätään on?
- Uusi valtuusto on totisen paikan edessä. Kyllä veroäyrikeskustelu olisi käytävä ja ilmeisesti lähinnä siltä kantilta, miten paljon sitä on nostettava.
Vasemmiston Tuomo Tormulaisen mukaan kunnan talous on suorastaan kuralla. Erityisen huolestuneena vasemmistossa katsotaan työpaikkaomavaraisuuden hiipumista juuri nyt, kun valtio vetäytyy.

Jotta menetysten tilalle löytyisi uutta, Aulikki Sihvosen mukaan nyt olisi aika vahvistaa elinkeinopolitiikkaa ja osoittaa tähän myös työntekijä.
Asialistan kärkipäähän  Pertti Haukka nostaa keskustelun vanhuspalveluiden järjestämistavasta. Palveluista on jo pula.
Kuntarakenne ei Haukan mielestä juuri nyt ole asialistan kärjessä: jos liitosselvityksiä pitää tehdä, ne tehdään ja katsotaan sitten.
Keskusta katsoo asiaa ihan eri kulmalta. Seppo Topin mukaan nämä vaalit ovat historialliset siinä, että kyse on kunnan olemassaolosta.
- Kontiolahdesta ei juuri löydy kannatusta liitoksille, Toppi toteaa.
Kontiolahden vihreiden puheenjohtaja Anu Laakkonen ja Aulikki Sihvonen uskovat, että vaalikojuilla puhutaan kuntauudistuksesta.
- Erityisesti lähipalvelut ja se, mitä niille tapahtuu tulevaisuudessa, Laakkonen sanoo.
Vihreillä on kuntakeskusteluun ”puolivälin” ratkaisumalli. Esimerkiksi kallis erikoissairaanhoito kuntaa isompiin yksiköihin, lähipalvelut omassa kunnassa.
Kokoomuksen kanta on avoin vaihtoehdoille: kunnalla on oltava rahkeet pysyä itsellisenä, mutta jos muuttuva tilanne sitä vaatii, on oltava valmius ainakin selvittää uuden kunnankin muodostamista.
Toppi uskoo, että arjen asioissa kuntalaisten mielissä on nyt se, miten  terveyspalveluiden yhteistyö Joensuun kanssa toimii tai ei toimi.
Tormulainen puolestaan uskoo, että ilman ampumahiihtokeskustelua ei näistäkään vaaleista yli päästä.
- Tärvätäänkö rahaa ammattiurheilun tukemiseen vai käytetäänkö se peruspalveluihin? Tormulainen toteaa.