play

Rääkkylän uhat tulevat ulkoapäin

Kuva: Sirpa Suomalainen

Karjalainen

Rääkkylässä voidaan aloittaa juoksuhautojen ja ampumapoteroiden rakentaminen, sillä uhka pienten kuntien tuhoamiseksi kasvaa päivä päivältä.
Juoksuhautojen paikasta ei Rääkkylässä kinaa tulee. Kaikki osallistuvat kaivuutyöhön, ja jos joku yrittäisikin luistella pois vastuusta, hänelle pistetään lempein mutta varmoin ottein lapio käteen.
Kuntalaisten ja päättäjien selvä enemmistö haluaa pitää kunnan itsenäisenä ja päätösvallan omissa käsissä.
Koska kuntarakenneuudistuksen sisältö ei ole tiedossa, rääkkyläläisten on hankala kommentoida tulevaa. Toiset sanovat, että jos pakko tulee, liitossuunta pitäisi olla Joensuu. Toisten mielestä liitossuuntaa punnitaan sitten, kun asia tulee ajankohtaiseksi.
Perussuomalaiset poikkeavat rintamasta sen verran, että heidän mielestään ei itsenäisyyttä hinnalla millä hyvänsä.
- Jos ja kun valtio pakottaa kuntaliitoksiin, meillä on oltava neuvotteluyhteydet joka suuntaan, Kari Kulmala (ps.) korostaa.

Juoksuhautojen sisäpuolella elo sujuu nyt sopuisasti. Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut on annettu Attendo oy:n hoidettavaksi seuraavaksi neljäksi vuodeksi, joten noin 60 prosenttia rahoista on sidottu ennalta. Konsepti on jo kuntalaisille ja päättäjille tuttu, eikä siitä saatane isoja kiistoja.
Vasemmiston ehdokkaana jatkava Lauri Käyhkö sanoo tosin, että terveyspalvelut sujuvat hyvin, mutta sosiaalipalveluissa voi tulla keskusteltavaa esimerkiksi palveluun pääsyn kriteereistä. Käyhkön mielestä yksi vaaliteema onkin sosiaalipalvelut ja niiden valvonta kunnassa.

Rääkkylässä on vain muutamia teollisia yrityksiä, ja niistäkin monen pihamaa on aika hiljainen. Kunnassa on sen sijaan paljon maa- ja metsätaloutta ja pieniä yrityksiä.
Kunnan varsinainen kehittäminen on viime vuosina ollut vähäistä, sillä kunta on joutunut tinkimään joka paikasta päästäkseen kriisikunta-asemasta omille jaloilleen. Sote-palvelujen yksityistämisen myötä kunnassa voidaan nyt laittaa rahaa kehittämiseenkin.

Kunnanvaltuutettu Tuure Hirvonen (kesk.) painottaa heti itsenäisyyden jälkeen elinkeinojen, etenkin matkailun, ja asumisympäristön kehittämistä.
- Yksi tärkeä asia on valokaapelin hyödyntäminen muutenkin kuin internet-verkkona. Se antaa meille aivan uusia mahdollisuuksia esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa, Hirvonen sanoo.
Hän arvelee, ettei puolueiden välille suuria kinoja saada. Päinvastoin, yksituumaisuus on ollut vahvuus, ja siitä pidetään kiinni.
Yksituumaisuuden esille ottaa myös kokoomuksen Väinö Jordan. Hän painottaa sosiaali- ja terveyspalvelujen jälkeen perusopetuksen säilyttämistä Rääkkylässä. Jordan kannattaa kunnan itsenäisyyttä, mutta pakkotilanteessa liittäisi ainakin Niemisen, Sitsin ja Venturin Joensuuhun.
Valtuutettu Ilpo Jorasmaa (vihr.) arvelee vihreiden erottuvan muista norppamyönteisyydellään. Puolueen arvomaailma näkyy esimerkiksi silloin, kun Oriveden rantaosayleiskaava tulee päätettäväksi.

Kouluilla ei Rääkkylässä enää voi kyläpolitiikkaa tehdä, sillä kaikki haja-alueen koulut on jo lakkautettu.
Kunnanjohtaja Yrjö Eronen toivoo seuraavaksi satsausta lapsiin ja nuoriin: kunta voisi esimerkiksi tukea musiikkiopiston oppilasmaksuissa, jotta kaikille tulisi tasavertaiset mahdollisuudet harrastukseen.
Kristilliset eivät puhu niinkään lapsista ja nuorista vaan lapsiperheistä.He ovat ehdottaneet hammasrahan maksamista ja ajavat lisäksi oman kotihoitajan palkkaamista lapsiperheille.
- Perheiden tukeminen on parasta ennaltaestävää työtä, sanoo Satu Melkko (kd.).

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen nostaa esille Marjukka Viljala (sd.). Hänen mielestään Rääkkylässä sosiaali- ja terveysasiat ovat päällimmäisinä siitäkin huolimatta, että niitä koskevat yksityistämispäätökset on jo tehty:
- Koskaan ei tiedä, mitä sattuu, ja paineet kuntaliitoksiinkin ovat suuret.
Viljala toivoo myös kirkonkylän viihtyvyyden parantamista ja pienyrittäjyyden painottamista.
Haastatelluista kunnanvaltuutetuista Viljala, Jorasmaa ja Jordan eivät enää asetu ehdolle.