play

Perussuomalaisten huima nousukiito jatkuu

Perussuomalaisten riemua vuoden 2011 huikean eduskuntavaalituloksen selvittyä.

Perussuomalaisten riemua vuoden 2011 huikean eduskuntavaalituloksen selvittyä. Kuva: Aimo Salonen

Karjalainen

Kuntavaaleihin on reilut kolme viikkoa. Perussuomalaisten kannatuksen kasvu Pohjois-Karjalassa jatkaa huimaa nousua, kertoo Karjalaisen syyskuun lopulla teettämä mielipidekysely. Kannatus on kolme kertaa suurempaa kuin viime kuntavaaleissa syksyllä 2008.

Vaalien lähetessä kannatus on myös noussut selvästi, jos lukuja verrataan Karjalaisen kesäkuussa teettämään vastaavaan kyselyyn Pohjois-Karjalassa. Muilla puolueilla kannatus on laskenut hieman kesäkuun lukemista.

Perussuomalaisten suosio ja kannatuksen kasvu Pohjois-Karjalassa on linjassa viimeaikaisten valtakunnallisten kyselyjen kanssa. Siksi tulos ei ollut yllätys perussuomalaisten piirin puheenjohtajalle, kansanedustaja Osmo Kokolle. Kysyttäessä hän osasi ennustaa kannatuslukeman lähes täsmälleen oikein.

- Se vastaa vaalikentillä saatua tuntumaa. Tavoitteena on olla vähintään kolmanneksi suurin puolue maakunnassa. Tällä kannatuksella uskon, että saamme Joensuussa 9-10 valtuustopaikkaa, hän ennustaa.

Tällä hetkellä Joensuun valtuustossa on kolme perussuomalaista valtuutettua. Viime kuntavaaleissa perussuomalaiset sai kaikkiaan 24 paikkaa valtuustoihin puolilla maakuntaa. Nyt tavoite on vähintään kaksinkertaistaa tuo määrä.

Kokko on varma, että perussuomalaisten ehdokkaista löytyy riittävästi pystyviä ja päteviä ihmisiä tekemään tehtävät, joita tällä kannatuksella on tulossa.

Kärkitilasta Pohjois-Karjalassa kamppailevat tasaisesti keskusta ja SDP. Kummankin kannatus on lievästi laskenut kesäkuusta ja on nyt pienempi kuin viime kuntavaaleissa.

Karjalaiselle kyselyn tehnyt Tietoykkönen oy toteaa, että tulosten virhemarginaali on suurimman puolueen kohdalla 3,2 prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen. Tietoykkönen haastatteli puhelimella vaalipiirin alueelta kaikkiaan 703 henkilöä. Heiltä kysyttiin, mitä puoluetta tai ryhmittymää äänestäisitte, jos kuntavaalit pidettäisiin nyt. Tuloksia arvioitaessa on syytä huomata myös se, että 48 prosenttia vastanneista oli Joensuusta.
Keskustan piirin toiminnanjohtaja Antti Varis näkee kyselyn tuloksen ja kärkitilan kertovan vakaasta kannatuksesta.

- Tosin todellinen tilanne realisoituu vasta vaaleissa. Olen luottavainen, sillä meillä on hyvä ehdokasjoukko liikkeellä.

Nykykannatuksella hän uskoo jopa vaalivoittoon Joensuussa.

Luottavainen kannatukseen ja vaalitulokseen on myös demaripiirin toiminnanjohtaja Seppo Eskelinen. Demarien tavoite on ottaa ykköstila maakunnassa.

- Meillä on laadukas ehdokaslista ja saamme uskottavuutta nostavaa vetoapua valtakunnan kärkinimiltä, kun useampi ministeri vierailee maakunnan vaalikentillä. Silti tulos tehdään perinteisellä jalkatyöllä ihmisten parissa ja yhdessä porukalla.

Eskelisen mukaan näissä vaaleissa ei ole kyse vain kuntapolitiikasta, sillä nykykannatuksellaan perussuomalaiset tulevat päättäjiksi myös maakuntapolitiikkaan.

Myönteisin odotuksin vaaleihin valmistautuu myös kokoomuspiiri, vaikka kannatus on laskenut ja puolue on jäänyt Pohjois-Karjalassa selvästi perussuomalaisia pienemmäksi. Kokoomuskin luottaa jalkatyön voimaan.

- Muun vaalityön ohessa ehdokkaamme lähtevät tekemään kotikäyntejä. Kotikäynneillä kysytään ihmisiltä heille tärkeistä asioista, jotka pitää panna kuntoon. Tämä vaalityötapa vasta tekee tuloaan Suomeen. Muissa maissa siitä on hyviä kokemuksia, kertoo kokoomuksen aluepäällikkö Wille Berlin.

Asiakysymysten lisäksi puolueet tekevät töitä äänestysaktiivisuuden parantamiseksi Pohjois-Karjalassa. Siinä oli suuria eroja eri kunnissa viime kuntavaaleissa.

Nyt hiukan yli puolet (54%) vastanneista aikoo varmasti äänestää näissä vaaleissa. Vain pieni joukko (6%) on varma, ettei äänestä.

Ratkaisevaksi nousee, kuinka puolueet saavat liikkeelle he, jotka ovat vielä nyt epävarmoja äänestämisestä. Perussuomalaisten kannattajissa sellaisia on enemmän kuin demareilla, keskustalla ja kokoomuksella.
Miesten ja naisten äänestysvarmuudessa ei ole kyselyn mukaan merkittävää eroa. Sekään ei ole yllätys, että eniten epävarmoja äänestämisestään ovat 18-24-vuotiaat ja ylipäänsä opiskelijat.