Kuntaliitos sittenkin kynnyskysymys myös Outukummussa

Mahdollinen kuntaliitos Joensuun kanssa on iso kysymysmerkki Outokummussa, vaikka istuva kaupunginvaltuusto päättikin selvityksen aloittamisesta selkein äänestysluvuin 22-4 syyskuun lopussa.
Kuntaliitos jakaa mielipiteet; on jyrkkiä vastustajia, kiihkeitä puolustajia ja niitä, jotka haluavat nähdä selvityksen tulokset.

- Selvitys on erittäin tärkeää tehdä, mutta varsinaiset liitokset ovat eri asia. Kynnyskysymyksenä on lähi- ja peruspalveluiden säilyminen ja niiden parantaminen, linjaa Pentti Jääskeläinen (sd.).

Kokoomuksen Tuija Viitalan mielestä jonkinlainen kuntaliitos näyttää väistämättömältä, sillä Outokummussa on jo tehty kaikki mahdollinen yksin.

Keskustan Henry Räsänen suhtautuu kuntaliitokseen hyvin kriittisesti.

- Vastustan keskittämispolitiikkaa. Voisimme yrittää selviytyä vielä yksin tai naapurikuntien kanssa, Suur-Joensuu heikentäisi reuna-alueiden palveluja.

Mahdollista kuntaliitosta mutkistaa se, ettei Outokummulla ole yhteistä rajaa Joensuun kanssa, eikä naapurikunta Liperi ole lähdössä mukaan selvitykseen.

Yhteisen maarajan puute tarkoittaa, että kunnat eivät voi nimetä omaa selvitysmiestä, vaan selvityksen tekee valtio.

- Selvittäjän ottaminen on tie, jolta ei ole paluuta, varoittaa Veli Matti Kuikka (valitsijayhdistys).

Outokummun ja Liperin välinen sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyö tulee näillä näkymin tiensä päähän vuoden 2014 alussa.

Järjestetäänkö palvelut yksin, Liperin kanssa vai tuleeko mukaan Polvijärvikin?

- Isäntäkuntamalli ei toimi, vaan tilalle pitäisi saada kuntayhtymä. Yhteistyö Joensuun kanssa on toinen vaihtoehto, vaikka kuntaliitosta ei tulisikaan, Pentti Jääskeläinen toteaa.

- Tämä on selvitettävä pian. Toivottavasti voisimme jatkaa Liperin kanssa, muuten tulee valtava mylläkkä. Myös valtion sote-rakenneuudistus vaikuttaa asiaan, pohtii Marja-Liisa Väänänen (vihr.)

- Terveydenhuolto tulisi järjestää oman kunnan voimin, jos vain mahdollista. Ei ainakaan kolmen tai neljän kunnan porukalla, sanoo Jarkko Mononen (vas.).

- Parasta olisi järjestää maakuntamalli pelastuslaitoksen tapaan, Henry Räsänen ehdottaa.
Outokummussa on ollut vaikeuksia saada palkattua virkalääkäriä, joten myös ostopalveluja on käytetty.

Outokummun veroprosentti on jo selkeästi maakunnan keskiarvoa korkeampi. Vuodeksi 2012 tulovero nostettiin 21,25 prosenttiin.

Kun verotulot eivät kuitenkaan nousseet merkittävästi ja Outokummun valtionosuudet ovat laskeneet, on budjetti noin miljoonan pakkasella.

 - Veroprosentti on jo tapissaan. Kaupungin kilpailukyky kärsii, jos sitä nostetaan. Viisaiden kiveä taloustilanteen ratkaisuun ei ole, mutta esimerkiksi erikoissairaanhoidosta tulee paljon kuluja, joita voisi nipistää, toteaa Mika Nissinen (kd.).

- Veroprosentti ei vaikuta asuinpaikan valintaan, ei sitä voi ainakaan laskea, Mononen sanoo.

- Mieluummin veronkorotus kuin palvelujen karsiminen, Räsänen linjaa.

Taloustilannetta voisi paikata ainakin hetkellisesti myös omaisuuden realisoinnilla.

 - Sellaisia Outokummun maa- ja metsäalueita voisi myydä, joissa ei ole keskeistä toimintaa, ehdottaa Sanna Antikainen (ps.).

Heti alkuvuodesta päätöksiä joudutaan tekemään sen suhteen, rakennetaanko käyttökiellossa olevan Kummun koulun tilalle uusi koulu vai remontoidaanko entinen.

Henki tuntuu olevan se, että uutta on rakennettava ja lähemmäs liikuntapalveluita.

- Kouluasioissa eletään usein enemmän tunteella kuin tiedolla. Vaihtoehtona voisi olla myös kevyempirakenteinen, parakeista koottu koulu, Mika Nissinen väläyttää.