Maanantai, 20.11.2017 
Jalmari, Jari
Maakunta

Kuvaaminen ja toljottaminen onnettomuuspaikoilla lisääntyy - pelastusväki ei arvosta

  • Anni Kuittinen
  • Jarno Artika
Esimerkiksi kesällä 2016 Joensuun keskustassa tapahtunut vesiliikenneonnettomuus keräsi uteliaita seuraamaan pelastusta. Onnettomuudessa menehtyi kaksi ihmistä. Esimerkiksi kesällä 2016 Joensuun keskustassa tapahtunut vesiliikenneonnettomuus keräsi uteliaita seuraamaan pelastusta. Onnettomuudessa menehtyi kaksi ihmistä.

Viime perjantaina Joensuun keskustassa pelastuslaitoksen ensihoitohenkilökunta joutui soittamaan avukseen poliisipartion uteliaiden ohikulkijoiden vuoksi. Ensihoito oli hoitamassa kadulla Ison Myyn edessä sairastapausta, kun ympärille kerääntyi suuri väkijoukko.

- Ihmisten uteliaisuus on lisääntynyt, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi toteaa valtakunnallisen ilmiön syyksi.

- Ihmiset eivät valitettavasti tule ajatelleeksi, että he ympärille jäännillään vaikeuttavat ensihoidon työtä.

Perjantaina poliisipartiota tarvittiin väkijoukon kauemmas hätistelemiseen, että ensihoidolle jäi työrauha. Jos poliisipartiolta ei saada apua, yhden ensihoitajan resurssi kuluu potilaan auttamisen sijaan uteliaiden sivulle opastamiseen.

Sinänsä ihmisiä on aina kiinnostanut pelastusviranomaisten työt, eikä seuraaminen ole uutta.

- Vanhoina aikoina kun pienellä paikkakunnalla alkoi soida palosireeni ja paloauto lähti laitokselta, oli perässä heti letka autoja, Viitaniemi muistelee.

Voiko pelastusviranomainen sitten oikeasti tarvita ohikulkijoiden apua onnettomuuspaikalla? Markus Viitaniemi muistuttaa, että jokaisella on velvollisuus pysähtyä auttamaan, jos on onnettomuuspaikalle ensimmäisenä. Kun pelastusviranomaiset saapuvat paikalle, on syytä poistua.

- Jos apua tarvitaan, sitä kyllä pyydetään. Lain mukaan viranomainen voi myös määrätä kansalaisen apuun. Sellaista on joskus tarvittu esimerkiksi maastopaloissa.

- Lähtökohtaisesti paikalta on poistuttava sitten, kun viranomainen on paikalla.

Onnettomuutta tuijottavalla myös oma turvallisuus voi olla uhattuna. Vaaran paikkoja on syntynyt joskus etenkin tulipalopaikoille, jotka keräävät aina uteliaita paikalle.

- Oma turvallisuus on aina pidettävä mielessä, Viitaniemi korostaa.

Erityisen huolissaan pelastuslaitos on kuvaamisesta, joka on tullut lähes vakio-osaksi onnettomuuspaikkoja älypuhelimien myötä.

- Kuvaaminen onnettomuuspaikoilla on lisääntynyt valtavasti älypuhelimien ja sosiaalisen median myötä, pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Kari Törrönen toteaa.

Hän muistuttaa, että kaikkia ei saa syyllistää ja edelleen löytyy heitä, jotka ennemmin ryhtyvät auttamaan avun tarvitsijaa kuin kaivavat taskusta puhelimen. Valitettavasti yhä useammalla on ensimmäisenä mielessä kuvan otto ja sen sosiaalisessa mediassa julkaiseminen.

Etenkin kolaripaikoilla kuvaaminen on hyvin yleistä. Saksassa onkin otettu käyttöön laki, jonka myötä kolaripaikan kuvaaminen on rangaistuksen uhalla kiellettyä.

- Saksan malli olisi hyvä Suomeenkin, Törrönen toivoo.

Huonolla tuurilla käy niin, että ohikulkija julkaisee onnettomuuskuvan sosiaalisessa mediassa ja uhrin omaiset kuulevat onnettomuudesta ensimmäisenä siellä.