Maanantai, 27.5.2019 
Ritva
Maakunta

Järvilohen puolen vuosisadan piina päättymässä - katso upea video Kuurnan kanavalta

  • Jukka Laurimo
  • Kuvat: Riikka Hurri ja Juha Inkinen
Jorma Piironen (vas.) ja Niilo Valkonen valmistelevat kärkihanketta, jossa avainasemassa on nykyisen tulvapadon kohdalta juoksutettava vesi. Jorma Piironen (vas.) ja Niilo Valkonen valmistelevat kärkihanketta, jossa avainasemassa on nykyisen tulvapadon kohdalta juoksutettava vesi.

Pielisjoelle suunnitellaan järvilohen luontaista lisääntymisaluetta Kuurnan voimalaitoksen tulvauomaan.

Kuurnan voimalaitoksen tulvapadon portista tihkuva vesi synnyttää pienen sateenkaaren, jonka päässä voi muutaman vuoden päästä olla Saimaan järvilohen pelastus.

Äärimmäisen uhanalaiselle vaelluskalalle suunnitellaan luontaisen lisääntymispaikan rakentamista voimalaitoksen alapuoliseen vanhaan jokiuomaan. Sen ansiosta lohi voi lisääntyä Pielisjoessa ensimmäistä kertaa puoleen vuosisataan ilman ihmisen apua.

– Tämä on järvilohen säilymisen kannalta historiallinen ja äärimmäisen tärkeä hanke, sillä meillä on ollut jo pitkään tieto, että laji ei selviydy pelkillä istutuksilla, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jorma Piironen sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Voimalaitoksen tulvauomaan kunnostetaan 5-7 hehtaarin kokoinen lisääntymisalue noin kahdella miljoonalla eurolla.

Luontaisen elinympäristön luomiseen tarvitaan 35 kuutiota vettä sekunnissa, ja tämän veden juoksuttamista varten Kuurnan Voima Oy rakentaa voimalan tulvaluukkujen paikalle uuden pienvesivoimalan.

Nykytilassa jokiuomaa on käytetty lähinnä tulvavesien laskemiseen, eikä siinä ole säännöllistä virtaamaa.

Tulvauomassa oli ennen Laurinvirtana tunnettu alkuperäinen lohien lisääntymisalue. Sen entisöiminen yhteistyössä voimalaitosyhtiön kanssa nyt suunnitellulla tavalla on täysin uudenlainen hanke, jollaista ei ole toteutettu missään muualla.

– Teknistaloudellisesti tätä ei ole voitu toteuttaa aikaisemmin, eikä sitä järvilohen pelastamisen kannalta voi toteuttaa myöhemmin, joten nyt on oikea hetki, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Pielisjoen järvilohen kärkihankkeen projektipäällikkö Niilo Valkonen vakuuttaa.

Suojeluhanketta on valmisteltu yhteistyössä Kuurnan Voima Oy:n, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kesken lähes kaksi vuotta. Yhteistyön avulla löytyi malli, jossa voimalaitosyhtiön ja kalatalouden intressit saatiin sovitettua yhteen.

Konkreettiset työt alueella alkavat syystalvella 2018 uuden voimalaitoksen rakentamisella ja samanaikaisella lisääntymisalueiden kunnostamisella, mikäli hanke toteutuu nyt kaavaillun kaltaisena.

Lopullisen päätöksen toteutuksesta tekee Kuurnan Voima Oy:n perustama tytäryhtiö Laurinvirta Oy viranomaisten antamien lupaehtojen perusteella.

Lisääntymisalue toteutetaan kuivatyönä, jolloin joen pohjan omia muotoja voidaan käyttää hyväksi. Erilaisilla pohjarakenteilla uomaan saadaan matala ja leveä koski.

– Kunnostettava alue on iso, ja tavoite on kunnianhimoinen jo nyt. Takuuta lohikannan elvyttämisestä en voi antaa, mutta tämä on näissä oloissa parasta mitä suojelun kannalta voi tehdä, Jorma Piironen kertoo.

Tavoitteena on luontaisen lisääntymisen käynnistäminen Pielisjoessa ja 50-60 kutuparin saaminen alueelle vuosittain. Käytännössä alue riittää kaikille jokea pitkin nyt nouseville luonnonkaloille.

Järvilohi on poikasvaiheessa reviirikala, jonka poikastuotanto on sidottu koskimaisen ympäristön pinta-alaan. Luontaisen lisääntymiskierron käynnistämiseksi tarvitaan myös muita toimenpiteitä.

– Pinta-ala on rajallinen, joten jatkossa on hyödynnettävä kaikki mahdolliset lisääntymispaikat, kuten Utran ja kaupungin kosket.

Lisääntymisalueen perustaminen avaa mahdollisuuden laajempiin toimenpiteisiin, kuten kalaportaiden rakentamiseen. Se edellyttää kutukalojen määrän kasvamista useampaan sataan yksilöön ja uusien lisääntymisalueiden perustamista. Ala-Koitajoessa on meneillään kokeilu, jossa joen virtaamaa on lisätty ja lisääntymisalueita kunnostettu.

– Järvilohen luonnonkierron kannalta kalaportaat on ajankohtainen asia sitten, kun Ala-Koitajokeen saadaan pysyvä ratkaisu. Sinne on turvattava riittävä virtaama, ja sen 20 hehtaarin poikasalueet on kunnostettava tuottaviksi. Kalaportaat on vuorossa sen jälkeen, Piironen sanoo.

Hanke on monellakin tapaa kiireinen, sillä hallituksen kärkihankkeen takarajaksi on asetettu vuosi 2019. Toisaalta työ halutaan tehdä ennen Kuurnan nykyisen voimalaitoksen kunnostusta, joka käynnistyy vuonna 2020.

Eikä järvilohikaan pysty enää paljon pidempään odottelemaan.

Lisää aiheesta:

Voimalaitosyhtiö luovuttaa vettä lohien hyväksi - "Olemme ensimmäisenä toteuttamassa tällaista hanketta"

Lisääntymisalueen rakentaminen on hyvä uutinen sekä suojelijoille että kalastajille

Pohjois-Karjalan Kirjapainolta 50 000 euron lahjoitus järvilohen hyväksi

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa