Perjantai, 3.4.2020 
Veeti, Sampo
Maakunta

Järjestöt juhlivat Joensuussa rennosti ja ilman pönötystä

  • Karjalainen
  • Risto Kuittinen

Ilman järjestöjä ei koko Suomi toimisi.

Noin on joku joskus sanonut, ja kyllä se taitaa totta olla.

Pohjois-Karjalan ensimmäistä maakunnallista järjestöjuhlaa vietettiin yliopiston Carelia-salissa lauantaina. Juhlaan otti osaa yli 300 ihmistä 130 eri järjestöstä ja kuudesta muusta organisaatiosta, kuten kunnista.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Juhlan idea syntyi loppusyksystä viime vuonna Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunnassa Janessa. Järjestelyihin ryhdyttiin samoin tein, ja hyvin saatiin valmista eiliseksi.

Juhlan aikana nähtiin, koettiin ja kuultiin eri järjestöjen erilaisia esityksiä. Juhlan teemaksi oli valittu Yhdessä, ja se alkoikin Tanssitaan yhdessä! -esityksellä.

Musiikkia esitti laulaja-lauluntekijä Iiris Brocke Kontioniemestä sekä varsinaisen juhlan jälkeen kahvitilaisuudessa ala-aulassa Karli Storm ja Pekka Suutari sekä Ali Saleem and Summereon.

OudonKummun Sirkuksen hieno esitys kirvoitti lehtereiltä ansaitut aplodit moneen kertaan. Sirkus on toiminut Outokummussa vuodesta 2009 ja siinä on 130 hyvin eri-ikäistä jäsentä.

Juhlassa laulettiin myös päivitetty versio laulusta Karjalan kunnailla. Osa yleisöstä kutsuttiin lavalle ikään kuin esilaulajiksi.

Väkevimmän puheenvuoron esitti dosentti, erikoistutkija Ismo Björn, joka tuntee maakunnan historian varmasti paremmin kuin yksikään muu.

Björn piti kaameana sitä kehityskulkua, jossa valtiovalta haluaa siirtää hyvinvointiyhteiskunnan tehtäviä erilaisten järjestöjen eli kolmannen sektorin harteille.

- Kolmas sektori on tuottanut omien aatteidensa mukaista lisäarvoa, mutta kansalaisten tasa-arvoisesta elämästä ja toimeentulosta on huolehtinut julkinen valta.

- Jos hyvinvoinnin perustehtävä, heikommista huolehtiminen, siirtyy järjestöjen vastuulle, se merkitsee paluuta 1800-luvun lopun julmiin aikoihin, Björn varoitti.

Juhlapuheen pitäneen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan Suomessa järjestöillä on ollut valtava vaikutus, ja tämä on huomattu myös eduskunnassa. Järjestöjä kuunnellaan valiokunnissa tarkasti ja mielellään, ja niistä on ollut Vehviläisen mukaan paljon hyötyä.

- Perushuoli liittyy yhdistysten rahoitukseen ja siihen, että toimintaa rajoittavat byrokratia, hallinnon jäykkyys ja verotuskäytänöt.

Vehviläinen sanoi yhtyvänsä Ismo Björnin sanomaan siitä, ettei julkisen vallan tehtäviä tule sälyttää järjestöjen tehtäväksi.

Lisää aiheesta:

Louhioja on Pohjois-Karjalan vuoden kylä - katso kaikki palkitut

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa