Torstai, 24.1.2019 
Senja
Maakunta

"Laukkuryssät" antoivat maakunnalle aikoinaan paljon

  • Karjalainen
  • Mikko Makkonen

Moni pitää Pohjois-Karjalaa kauppiaiden maakuntaa, ja sitä se ehkä onkin varsinkin nyt, kun ainakin toistaiseksi kaivosten ja suurteollisuuden aika suurimmaksi osaksi hiipunut.

Kaupankäynnillä on maakunnassa kuten myös muualla Suomessakin vahva itäkarjalainen perinne, joka kesti voimakkaana yli sata vuotta 1800-luvun puolivälistä 1950-luvun jälkeisiin vuosikymmeniin aina 1980-luvulle asti.

Traditio on itse asiassa vielä paljon vanhempi, jopa 1500-luvun lopulle ulottuva.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

- Venäjän Karjala oli hyvin kehittymätöntä aluetta lukuun ottamatta Aunuksen eteläpuolta, joka oli jo Pietarin vaikutuspiirissä. Pohjoisempaa lähdettiin Jäämerelle kalaan tai Suomeen laukun kantoon, dosentti Pekka Nevalainen Itä-Suomen yliopistosta kertoi Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen Suomi 100 -seminaarissa Carelicumissa keskiviikkona.

Laukkuryssiksihän näitä kaupustelijoita silloin nimiteltiin. Enin osa heistä tuli Vienan Karjalasta ja suuntasi Ouluun, mutta monet myös Aunuksen suunnasta, josta tavaraa kannettiin jopa 70 kilon painoisissa laukuissa muun muassa Pohjois-Karjalaan.

- 1900-luvun alussa Pohjois-Karjalassa niitä oli pitkälti toistasataa. Kansalaiset pitivät heistä, mutta viranomaiset eivät. Laukkuja takavarikoitiin, ja myöskään alueen omat kauppiaat eivät erityisemmin kilpailijoista piitanneet, Nevalainen sanoi.

Vähitellen sitten laukkuryssät alkoivat perustaa oikeita kauppoja sisätiloihin, jolloin viimeistään Pohjois-Karjalan kaupallistuminen ja kehittyminen kauppiaiden maakunnaksi käynnistyi.

- Oli Pottosia, Hukkasia, Pänttösiä, Ipatov ja niin edelleen. Heidän perintöään ovat olleet monet Pohjois-Karjalassa toimineet ja menestyneet kauppaliikkeet ja -ketjut, joiden aika on toki mennyt jo. Liike-elämässä näiden sukujen edustajia vaikuttaa yhä.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa