Torstai, 18.1.2018 
Laura
Maakunta

Alkuperäistä Kalevalaa on juhlittu ilman juhlakalua - nyt vuoden 1835 teos on taas saatavilla

  • Pia Paananen
  • Anu Saarelainen
Salakirjat julkaisi hiljattain uusintapainoksen alkuperäisestä, vuonna 1835 julkaistusta Kalevalasta, joka on ollut unohduksissa yli 150 vuotta.

- Juuri tätä unohdettua Kalevalaa on juhlittu ja sen ilmestymisen juhlavuosia vietetty. Yleensä tämä juhlakalu, vuoden 1835 alkuperäinen Kalevala, on puuttunut juhlista, ja se on kyllä surettanut, Juha Pentikäinen kertoi.

Uuteen Kalevalaan Elias Lönnrot lisäsi 12 000 säettä, joita ei ole Vanhassa. Itse hän keksi noin viisi prosenttia uusista säkeistä, ja ne toivat siihen ulottuvuuksia, joita ajan henki vaati.

Taustalla oli tutkimukselta unhoon jäänyt neljän miehen kokous Kuopiossa J. V. Snellmanin johdolla. Elias Lönnrot pistettiin neljän miehen kokouksessa työhön, jonka pohjalta syntyi Uusi Kalevala.

- Kalevalan piti täyttää Keski-Euroopassa asetettu ajan vaatimus kansalliseepoksessa käydystä sodasta. Naislaulajilta ei tietoja etsitty, kun Lönnrot sommitteli uutta Kalevalaa runojärjestystä vaihtamalla ja kirjoittamalla itse. Osa säkeistä pohjautui Veda-runoihin, minkä Lönnrot itsekin myönsi, esimerkiksi Ilmatar ja Alkumeren Väinämöisen polvi, Pentikäinen kertoi.

Mytologiankin puolella tapahtui muitakin muutoksia: Varhainen, jo Gananderin tuntema Mis on Ohto synnytetty -runo sivuutettiin, ja jumalhahmoinen karhu muuttui Lönnrotin riveillä ”saaliseläimeksi karj-ahteelle”.

Vuoden 1849 Kalevala oli korostetusti kristillinen teos, josta pakanallisuudet ja Otavan olkapäältä maahan laskeutuvan karhujumalan kaltaiset yhteydet muinaissuomalaisten ja -saamelaisten mytologiaan oli siistitty pois.

- Väinämöinen astui purteensa tuomittuaan sitä ennen itsensä kuolemaan suolta löytyneen pojan isänä. Näin yksijumalaisen uskonnon pieni poika täyttää kristillisen opetuksen mukaisesti Väinämöisen paikan jättäen kuitenkin kanteleen, jolla soittaa kristinuskonkin maailmassa.