Torstai, 20.9.2018 
Varpu, Vaula
Maakunta

Nuorten syrjäytyminen pahinta Itä-Suomessa – Rääkkylässä syödään eniten masennuslääkkeitä

  • Saija Kauhanen
  • Marko Puumalainen

Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelman tavoitteista. Viime vuonna hallitus nimitti myös työryhmän torjumaan eriarvoistumista. Työryhmän toimikausi päättyy tämän vuoden maaliskuun loppuun. Työryhmän tulee tehdä esitykset tarvittavien uudistusten suuntaviivoista niin, että niitä voidaan tarkastella valtioneuvoston jatkovalmistelussa loppukeväällä 2018.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on perustettu myös Me-säätiö, joka on julkaissut avoimen datasivuston syrjäytymisestä. Me-säätiön mukaan 1990-luvun talouskriisi loi Suomeen syrjäytymisilmiön, joka jäi 2000-luvun talouskasvusta huolimatta pysyväksi rakenteelliseksi ongelmaksi. Erityisesti poikien asema on heikentynyt.

Säätiön tavoitteena on, ettei Suomessa olisi vuonna 2050 yhtään syrjäytynyttä lasta tai nuorta. Me-säätiön koostamista tilastoista selviää, että syrjäytyminen kasautuu Itä-Suomeen ja Pohjois-Karjalaan. Myös Lapissa on alueita, joissa on työttömiä, koulunsa kesken jättäneitä ja masennuslääkkeitä käyttäviä keskimääräistä enemmän.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kaikkien Suomen kuntien vertailussa nuoret syövät eniten masennuslääkkeitä Rääkkylässä, jossa yli yhdeksän prosenttia nuorista saa korvausta depressiolääkkeistä.

Pohjois-Karjalan kuntia nousee esiin myös Helsingin Sanomien (22.12. 2017) tekemässä syrjäytymisvertailussa. Vertailun perusteella etenkin Lieksan, Nurmeksen ja Outokummun nuorisolle on kasautunut todella paljon huonovointisuutta. Lieksa sijoittuu syrjäytyneisyydessä peräti toiselle sijalle koko Suomessa, ja Outokumpu on neljäs. 

Myös lapsirikas Kontiolahti on listoilla sijalla 21, ja Liperissä ollaan sijalla 25. Joensuussa tilanne on parempi, mutta nuorilla on kuitenkin keskimääräistä enemmän huonovointisuutta.

Työttöminä maakunnan alle 25-vuotiaista nuorista on joka neljäs tai viides. Koulutuksen ulkopuolella on noin joka kymmenes nuori. Tilastot ovat vuodelta 2016.

Lisää aiheesta Karjalaisen tilaajille:

Jenni, 21, tippui lukion jälkeen mustaan aukkoon - "En ikinä kuvitellut, että elämä menisi näin"

Pitäisikö nuorille antaa enemmän aikaa kokeilla ja elää?

Paha olo tuo painetta sosiaalipalveluihin - "Elämäntilanteet voivat olla hyvin kuormittavia"