Tiistai, 10.12.2019 
Jutta
Maakunta

Kolumni: Jokohan lienee Mäkäräisen lenkki pohdinnassa?

Matkoilla eri puolilla maailmaa tuntuu komealta astella nimikkokatuja pitkin. Merkkihenkilöiden nimet tarjoavat läpileikkauksen historiaan ja pakottavat kaivamaan Googlen taskusta. Kukas tämä tyyppi nyt onkaan, ja miksi nimi on juuri tässä?

Meno on kauttaaltaan kovin miehistä.

Joensuun kantakaupungin alueella on kolmisenkymmentä katua, jotka kaikki on nimetty miehille (Karjalainen 26.2.2018).

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Itselleni tuli hakematta mieleen vain kaksi naisten mukaan nimettyä tietä koko maakunnasta. Runoilija Katri Vala asui lapsuudessaan Ilomantsissa, ja Tulenkantajien voimahahmoihin kuulunutta runoilijaa muistetaan Ilomantsissa Katri Valan tiellä.

Lehmon Kylmäojantietä pitkin ajellessa katse osuu usein Ellintiehen. Nimi viittaa 104-vuotiaaksi eläneeseen lehmolaistilan emäntään Elli Suutelaan, jonka entisillä mailla on tätä nykyä puutaloalue. Entisten tilanomistajien mukaan nimettyjä teitä lienee maakunnassa kymmeniä.

Pienellä etsimisellä löysin lisää nimiä.

Tohmajärvi kunnioittaa hiihtäjäsuuruuttaan Siiri ”Äitee” Rantasta Siirintiellä. Kaurilan kylätalolta lähtee olympiavoittajan lapsuusmaisemissa kiertelevä ulkoilureitti, Siirin polku. Tohmajärvellä on myös epävirallisesti nimetty Katri Helenan raitti.

Mateli Kuivalatar, alias Magdaleena Ikonen, on saanut Ilomantsin kirkonkylälle Matelintiensä. Joensuun Karsikon kaupunginosassa on kalevalaista nimistöä Vellamoineen, Mielikkeineen ja Tuulikkeineen.

Sitten seuraa ajatusleikki. Keiden naisten mukaan Pohjois-Karjalassa voisi nimetä teitä ja katuja?

Kesällä poikkesin pitkästä aikaa Vuonislahdessa taiteilija Eva Ryynäsen ateljeessa ja Paaterin kirkossa. Silloin häivähti mielessä, että eipä ole Lieksassa hoksattu nimetä tietä omaleimaiselle ja taatusti kotiseutuaan tutuksi tehneelle naiselle.

Joensuulaissyntyinen Anna-Maija Raittila tunnettiin etenkin kirkon piirissä. Hän kirjoitti, suomensi ja toimitti yli 300 teosta, ja useita hänen virsiään on nykyisessä virsikirjassa. Ehdottomasti muistamisen paikka.

Joensuussa pitää muistaa tietenkin myös Maikki Pakarista, Torikatu 9:ssä vuonna 1871 syntynyttä kulttuuripersoonaa, joka Järnefelt-Palmgrenina valloitti Keski-Euroopan oopperalavat.

Estradille on saatava myös nainen, joka halusi nitistää lapamadon. Sosiaalineuvos ja kokoomuksen kansanedustaja Alli Vaittinen-Kuikka, Mato-Alli, tunnettiin myös naisten aseman parantamisen puolestapuhujana, sanavalmis terveyssisar ja kätilö kun oli.

Maalaisliittolainen Vieno Simonen puolestaan ylsi Pyhäselästä yhdeksi maan ensimmäisistä naisministereistä. Onhan heitä ja olisi vielä muitakin.

Lähtökohta on, ettei eläville henkilöille anneta omaa katua.

Josko kuitenkin Kontiolahden ampumahiihtostadionin liepeille sopisi lajin historiankirjoitukseen jäävä nimi. Miten olisi Mäkäräisen lenkki? Vai peräti Kaisan kurvi?

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa