Torstai, 21.6.2018 
Ahti, Ahto
Maakunta

Kolumni: Kärkipoliitikkojemme on korkea aika syttyä maakuntavaaleista

Maakuntavaalit ovat – ainakin tällä tietoa – edessä ensi lokakuussa, mutta useimmat kärkipoliitikot eivät ole vielä suostuneet kertomaan, asettuvatko he ehdolle näissä ensimmäistä kertaa käytävissä vaaleissa vai eivät.

Savon Sanomat (Karjalainen, 10.3.) selvitti ystävällisesti yhteisen vaalipiirimme kansanedustajien kantaa asiaan. Kyselyyn vastasi vaalipiirin 16 edustajasta 13, ja osapuilleen puolet vastanneista kansanedustajista pitää todennäköisenä asettumistaan ehdolle.

Kyselyyn vastanneista pohjoiskarjalaisista kansanedustajista ainoastaan Kari Kulmala (sin.) sanoo tällä hetkellä pyrkivänsä varmasti ehdolle näihin lokakuun vaaleihin.

Tilanne on karmea. Opposition kansanedustajien kiertelyn ehdokkuudestaan voi vielä jotenkin ymmärtää, sillä sote- ja maakuntauudistus on vielä siinä vaiheessa, että siitä käydään puoluepoliittista kädenvääntöä.

Jos jonkin oppositiopuolueen kansanedustaja ilmoittaisi nyt pyrkivänsä ilman muuta ja varauksetta ehdolle lokakuun vaaleihin, voitaisiin se tulkita niin, että hän myös tukee hallituksen esityksen mukaista lainsäädäntöä, jonka on tarkoitus tulla voimaan kesäkuussa ja jolla vaalien järjestäminen vasta muodollisesti varmistuu.

Hallituspuolueiden keskustan, kokoomuksen ja sinisten kansanedustajien sen sijaan kuuluisi nyt näyttää esimerkkiä ja kilvan ilmoittautua ehdolle.

Juuri näin kiuruveteläiskansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) perustelikin Savon Sanomille todennäköistä ehdokkuuttaan: ”Kansanedustajana minun on syytä näyttää esimerkkiä ja lähteä ehdolle.” Samoin nostan Kulmalan ja Heikkisen lisäksi hattuani lapinlahtelaiselle Sari Essayahille (kd.), joka tähdensi, että kun kuntien keskeisistä tehtävistä sosiaali- ja terveystoimi siirtyvät maakunnalle, ”joten jos siitä on ollut kiinnostunut kuntatasolla, niin yhtä lailla maakuntatasolla”.

Juuri näin myös pohjoiskarjalaisten kansanedustajiemme ja muiden kärkipoliitikkojemme kuuluu ajatella, siis muidenkin kuin rääkkyläläisen Kulmalan.

Uusien maakuntien valtuustoista on tulossa merkityksellisiä elimiä, jotka käyttävät suurta valtaa päättää kansalaisille tärkeistä asioista.

Itsehallinnollisille maakunnille siirtyy noin puolet kuntien nykyisistä tehtävistä, ja ne vastaavat sote-asioiden lisäksi muun muassa maankäytöstä ja rakentamisesta sekä työ- ja elinkeinopalveluista.

Uusista maakuntavaltuutetuista tulee raskaan sarjan vaikuttajia, ja jos kansanedustajuuskin paikallispoliitikkojamme kiinnostaa, niin mikäpä olisi luontevampi välietappi ja samalla paikka osoittaa kyvykkyytensä oman alueensa äänestäjille kuin tämä pian aivan uudella tavalla merkityksellinen maakuntavaltuusto.

Pohjoiskarjalaisilla on erityinen syy tällaista tervettä pyrkyä maakuntavaltuustoon poliitikoiltaan odottaa, kun koko maakuntamme muodollinen olemassaolokin on ennätetty kyseenalaistaa.