Sunnuntai, 5.4.2020 
Ira, Irina, Irene
Maakunta

Kolumni: Huhtikuun sää on kuin pienen lapsen peppu

Sään ennustaminen on helppoa. Jos olen väärässä, tarkennan ennustetta. Nyt säätieteilijät ennustavat Suomeen kolmeksi viikoksi kylmää säätä. Kansa on tiennyt sen jo pitkään. Huomenna maanantaina on Jyrkin nimipäivä. Kansanviisaus sanoo, että Jyrkinä jos on kylmää, niin sitä riittää vielä 30 päivää. Tämänkin kansa tietää: Sataen se suvi tulee.

Vanhoja viisauksia on muitakin. Huhtikuun sää on kuin lapsen peppu. Koskaan ei tiedä, mitä sieltä tulee.

Villapöksyt on viisautta vappuna. Ennustamatta tiedetään myös, millainen sää on tulevana kesänä ja juhannuksena. Sääprofeetat ovat tuomionsa lausuneet (Ilta-Sanomat, 14.4.). Yksi sanoo, että kesästä ei tule mikään kesä. Toinen lupaa, että hyvä ja lämmin tulee.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kaikki on siis keskimäärin hyvin. Vaikka heinäkuussa sataa joka toinen päivä, niin joka toinen ei. Vasta sitten on huonosti, jos sataa losottaa viikkotolkulla.

Nämä maakunnalliset sääprofeetat ennustavat pitkää kesää. Se on hyvä. Kesä jatkuu syyskuun loppuun, jos kunnon kesä alkaa vasta elokuussa.

Useimmat sääprofeetat vaikuttavat lupsakan luotettavilta ukonturjakkeilta. Siksi heidän ennustuksiinsa voi suhtautua kuin savolaiseen laatutakuuseen. Ennuste pitää aina paikkansa, mutta sille ei voi mitään, jos sää alkaakin oikkuilla.

Kuitenkin nyt jos koskaan suomalaisen koulutusjärjestelmän on syytä olla huolissaan. Sääprofeetat kuolevat sukupuuttoon. Perinne ja mystiset salat eivät siirry isältä pojalle, kun nykyään säätä katsotaan enemmän kännykästä kuin ikkunasta.

Säätieteilijöitä kyllä koulutetaan mutta sääprofeettoja ei. Suomeen on luotava mahdollisimman nopeasti vähintään ammattikorkeakoulutasoinen sääprofeettojen koulutusputki. Muuten katoaa moni taito, joita ilman me suomalaiset emme olisi tällaisia.

Kuinka nähdään tulevan kesän sää katsomalla sammakkoa tai ahvenen selkäevää? Miten tulkitaan lintujen lentoa, pilvien liikettä ja puulehtien värinää tulevaksi sateeksi tai paisteeksi? Mitä pitää ajatella, kun näkee kaksi muurahaista päällekkäin? Tuleeko seksihelle?

Sään tarkkailu alkoi ennen ajanlaskun alkua. Sen jälkeen maailmankuuluja sääntarkkailijoita ovat olleet ainakin filosofi Aristoteles, erilaisia hilavitkuttimia keksineet Galileo Galilei ja Leonardo da Vinci, kainuulainen sammakkoprofessori Taisto Heikkinen sekä herrat Celsius ja Fahrenheit.

Kun säätä ei ymmärretty, annettiin ilmiöille mytologisia selityksiä. Jumalat säätelivät säätä. Milloin säätä teki ukkosen jumala, milloin aurinkojumala. Jokaisella kansalla oli oma sää ja omat jumalat – kätevää.

Sitten 1800-luvulla keksittiin lennätin. Siitä tuli tuulta nopeampi tiedonvälittäjä. Säärintamien liikkeestä mannerten välillä ruvettiin saamaan ja keräämään tietoja. Sen jälkeen mikään ei ole ollut niin varmaa kuin etukäteen ennustamisen epävarmuus, vaikka sää on helppo. Sää on kiinni auringon energiasta ja ilmavirtauksista. Ne kun ymmärtää, niin ymmärtää kaiken.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa