Tiistai, 25.9.2018 
Kullervo
Maakunta

Kolumni: Informaatiosotaa käydään läpi koko yhteiskunnan

Pysyttelen mahdollisimman visusti erossa so-mediasta. Mutta sen perusteella mitä kerrotaan ja mitä lehdistä on luettavissa, se maailma elättää äärettömän määrän alati muuttuvia totuuksia, joista kukin voi valita sen hetken tunnetilaan sopivan ja sitoutua siihen pariksi minuutiksi tai pariksi päiväksi.

Osa monista totuuksista on varmuudella tarkoituksella verkkoon syötetty, ja niihin sisältyy aina joku vaikuttamistarkoitus.

Aika yleisesti onkin kai hyväksytty se, että totuuden ja muunnellun totuuden erottaminen so-mediassa on erittäin vaikeata.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Mutta ei perinteinenkään media tässä aina hirveän kauaksi somesta jää.

Selkeä esimerkki siitä ovat tekstiviestit, joita lukiessa pitäisi osata suhteuttaa ja kyseenalaistaa, jos väitetty totuus tuntuu epätodelta.

Jos esimerkiksi Karjalaisen tekstiviestipalstan Siun sotea koskeva kritiikki olisi kattava totuus, olisi sosiaali- ja terveydenhuollon tila maakunnassa katastrofaalinen.

Tänä vuonna tammi–huhtikuun aikana Siun sotessa oli yli miljoona asiakaskäyntiä ja hoitopäiviäkin kaikkiaan noin 330 000.

Noissa määrissä yksittäisiä huonojakin kokemuksia varmasti syntyy, mutta kai siellä jotain osataankin!

Monet viestimet kertoivat tiistaina talouspolitiikan arviointineuvoston epäilevän, etteivät sote- ja maakuntauudistuksen säästötavoitteet toteudu täysimääräisinä. Tarkalla korvalla saattoi kuulla, mikä media kannattaa ja mikä vastustaa uudistusta.

Valitettavan harva media jaksaa kertoa, mitä säästöt tässä yhteydessä tarkoittavat, oppositio ei edes halua.

Kyse on siitä, että ilman muutoksia sote-menot kasvavat automaatin lailla noin 2,5 prosenttia. Uudistuksella kasvu pyritään rajaamaan vajaaseen prosenttiin vuodessa. Näiden kahden kasvu-uran haarukka 2020-luvun lopulla on 3–4 miljardia euroa. Se ei ole leikkaus vaan säästö.

Pointti tässä on se, että arviointineuvosto antoi varsinaisen lausuntonsa sote-säästöistä valtiovarainvaliokunnalle jo huhtikuun 3. päivänä. Miksi älämölö syntyi vasta nyt?

Yle rummutti helatorstaiviikolla uutista, jonka mukaan vain alle kymmenen prosenttia yrityksistä sanoo hyötyneensä aktiivimallista.

Uutinen perustui yrittäjäkyselyyn, ja sen valikoidut faktat olivat kohdallaan, mutta tendenssistä ei jäänyt epäselvyyttä.

Sille ei löytynyt painoarvoa, että aktiivimallin arvioidaan vaikuttaneen noin 10 000 työpaikan syntyyn.

Suomessa on noin 265 000 alle kymmenen ja noin 16 000 kooltaan 11–50 työntekijän yritystä.

Jos niistä vaikka joka kolmas olisi kolmessa kuukaudessa ”hyötynyt” yhden työpaikan verran aktiivimallista, olisi uusia työpaikkoja syntynyt hetkessä noin 90 000! Kun se ei ole realismia, niin miksi vähätellä yhtäkään uutta työpaikkaa?