Tiistai, 25.2.2020 
Tuija, Tuire, Vanessa
Maakunta

Kolumni: Ei ole kielletty Lieksassa käymästä

Kävin häntä Lieksassa. Istuskelimme Karjalaisen kulttuurisivujen arkkitehtuurijuttusarjan tekijöiden kanssa Icellan terassilla, kuskina siemailin alkoholitonta olutta. Nautimme lämpimästä kelistä, olimme tyytyväisiä näkemäämme. Päivitimme vaikutelmiamme juttusarjasta koottavaan kirjaan, Pohjois-Karjalan arkkitehtuurioppaaseen, jonka Karjalainen julkaisee syksyllä.

Lieksa on arkkitehtuurista ja rakennuksista kiinnostuneelle oiva päiväretkikohde. On Pietilöiden kirkko. Maakunnan hienoimpiin kuuluva, Helsingin olympiastadioniakin luomassa olleen Yrjö Lindegrenin funkisrakennus Koski-Jaakonkadulla, vanha Pielisjärven kunnansairaala, nyt Pielisen Karjalan musiikkiopisto.

On kaksi Alvar Aallon piirtämää vesivoimalaa, joista Lieksankosken voimalan julkisivua Kemijoki remontoi parhaillaan arvoiseensa kuntoon. Hyvä! Lisää Aaltoja löytyy Mätäsvaaran entisestä kaivoskylässä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Lieksan arvokasta rakennusperinnettä on myös liipasimella. Osa paikallisista napamiehistä ja -naisistakaan ei millään ymmärrä Lieksanjoen vanhan kaarisillan arvoa. Se on Pohjois-Karjalan varhaisen pään funktionalistista arkkitehtuuria ja koko Lieksan symboli, asia jota ei millään voi kieltää – hohtaahan se suurimpana Pielisen museosta ostamassani Lieksa-viirissä ja on päässyt esimerkiksi Masa Maindsin äänilevyn kanteen.

Sillan purkaminen olisi yhtä järjetöntä kuin San Franciscon Golden Gaten tai London Bridgen purkaminen, koska nekin ovat vanhoja.

Remontin tarpeeseen on päässyt myös sillan toisen pään liepeiltä löytyvä Osula, Pielisjärven osuusliikkeen laajennus. Se on SOK:lle 30-luvulla funktionalistista arkkitehtuuria luoneen visionäärisen arkkitehdin Erkki Huttusen työtä, nykyään yksityisomistuksessa. Kuinka vähin vedoin Huttunen osaakaan luoda jännitteitä yksinkertaiseen suorakuutiomuotoon.

Arkkitehtuurista kiinnostunut kävijä alkaa heti visioida tyhjillään olevalle rakennukselle vaikka museokäyttöä. Pielisen museon päärakennus on paljon mitäänsanomattomampi kuin tämä yksi maakunnan hienoimmista Huttusista. Mistäpä löytyisi kulttuuritahtoa ja rahaa laittaa helmi kuntoon...

Moni lähtee mieluusti reissuun ulkomaille. Euroopan kaupunkilomilla ihaillaan vanhoja hienoja rakennuksia ja historian kerrostumia. Itse sanoisin, että Lieksassa saa kaupunkilomavärähtelyt siinä missä muuallakin.

Paikallisten pitäisi osata vaalia aarteitaan ja vahvuuksiaan. Lieksanjoen kaarisillan purkaminen ja osuusliikkeen laajennuksen lanaaminen maan tasalle molemmat olisivat barbaarisia ratkaisuja.

Näen jo paikallisten vastineet: helppo huudella Joensuusta, ei ole rahaa.

Tämän kaltaisten kysymysten edessä seistään koko Suomessa. Maan parhaat arkkitehdit loivat rakennuksia nouseville teollisuuspaikkakunnille, joille povattiin ruusuista tulevaisuutta. Nyt arkkitehtuurin hullut unelmat mittaavat todellisuutta, Suomen rapauttavaa säätä ja jäljelle jääneiden ihmisten kulttuuritahtoa.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa