Maanantai, 20.8.2018 
Sami, Samuli, Samu
Maakunta

Kolumni: Menin sirkukseen ilman halpaa sadetakkia

  • Arttu Koistinen

Vain hölmö asuu vuokralla. Eikö se mokoma jo osta taloa? Puhukaa joku sille. 

Kun lapsiperhe asuu vuokralla rivitalossa, ei touhu mene kaikille jakeluun. Työpaikan lounaspöydässä on kimuranttia sopia talokaupoista, kun takana on pätkätöitä ja tulevaisuudesta ei ole tietoa. Kaikki on suhteellista. Onneksi pään päällä on katto, lapsilla ruokaa ja itsellä töitä edes huomiseksi.

Perheeni sai pökerryttävän hienoja uutisia vuodenvaihteessa. Nyt lainaa voisi udella.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Mitä? Eivät nämä rahat riitä alkuunkaan. Vaimolla pitäisi olla virka lainaan, eräästä pankista tokaistiin. Kaikki eivät ole yhtä nuukia, joten suoraan töistä talonäyttöön kahden kiljuvan pikkulapsen kanssa.

Jaa, täälläkö on ollut hiljattain vesivahinko. Ja hormi ei toimi. Kävi täällä homekoira, mutta koiran mukaan kaikki on jees. Ei näitä verkon ilmoituksessa kerrottu.

Hyvällä paikalla Joensuussa sijaitsevan omakotitalon huokeahko hintalappu selittyy, kun poika ei suostu astelemaan edes eteiseen. ”Mitähän tuolta lattian alta löytyy?” muuan samassa näytössä nuuskinut mies pohtii. Talo on kuin käytetty auto.

Laajennamme etsintöjä. Ei toisen auton ostaminen välttämättä torppaisi taloutta. Näyttöjä kertyy kymmenkunta, poika tuijottaa eräässä talossa marsua.

Joensuun naapurissa tärppää. Uudehko ja tilava omakotitalo, oma tontti, palvelut lähellä. Lainakuvioista pitää kuitenkin keskustella, koska joidenkin tahojen mielestä kunta on kuolemassa.

”Ensiasunnon ostaja, vältä nämä mokat”, verkkojuttu kertoo.

Pitää kovistella, mitä talosta saa kuntotarkastuksessa löytyä, jotta ostaja voi perääntyä kaupasta ilman tuhansien eurojen uhkasakkoa.
 
Kysyn välittäjältä, miten muotoilemme ostotarjoukseen kuntotarkastuksen löydöt. ”Merkittäviä riskejä ja vahinkoja.” Ytimekästä.

Ensimmäinen tarjous menee läpi. Talo on ollut myynnissä pari viikkoa. Vähillä unilla kuntotarkastukseen. Saunan lattiaa pitää ehkä nostaa. Jossain on laho puu. Hälytyskellojen pitää soida, jos näkee joskus valkoista töhnää. Kuntotarkastajaakin väsyttää, hän haukottelee. Talon koira repii kertakäyttösadetakkini.

Vikalista vaikuttaa noviisiostajalle pitkältä. Olenko ansassa? En saa nukuttua.

Kaikki on suhteellista. Pyörittelen presidentti Koiviston Varmuus ja oletus -sitaattia päässäni, fiksu mies.

”Kuntotarkastajan työ on luetella kaikki viat eikä korostaa talon hyviä puolia”, talonrakentajaserkku rohkaisee. Nyt nukuttaa.

Lapsenlikkaa ei kauppakirjojen rustauspäivälle löydy. Sirkus tien päälle ja pankkiin. Kengät lentävät. Poika älyää, että tuoli on oiva karuselli. Iskän käteen ilmaantuu mustekynällä taiteiltu ukkospilvi.

Älä, nyt on isällä tosi tärkeä paikka. Allekirjoitus tuonne ja tuonne. Jos sopimuksella olisin myynyt sieluni, en sitä olisi sirkuksessa huomannut.

Joensuu, sinä loistojätkä. Minulla tulee sinua ikävä.