Sunnuntai, 23.9.2018 
Minja, Miisa, Mielikki
Maakunta

Kukkamekossa kansallispuistossa – Tuula Turunen elää onnellista kolmatta elämäänsä erä- ja luonto-oppaana Patvinsuon kansallispuistossa

  • Liisa Yli-Ketola
  • Jarno Artika
Kansallispuisto on täynnä värejä, tarinoita ja elämää. Kansallispuisto on täynnä värejä, tarinoita ja elämää.

Sisintään kannattaa kuunnella. Sen tietää Patvinsuon korvessa puolet vuodestaan ilman televisiota ja radiota asuva Tuula Turunen, 63.

Hän on eläkeiässä, mutta iloitsee työstään, elämänsä kolmannesta uravaiheesta, niin paljon, ettei aio vielä lopettaa.

Hän on toiminut jo kuusi ja puoli vuotta kansallispuiston värikkäänä sydämenä, käytännössä oppaana ja kaikesta alueella tapahtuvasta vastaavana hengettärenä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Turusen yrityksen nimi on Villiemäntä. Se syntyi, kun hän opiskeli luonto- ja ympäristöalaa Joensuun Niittylahdessa. Sitä ennen pitkän linjan hotelli- ja ravintola-alan ammattilainen sekä vaatetusalan yrittäjä oli päättänyt tehdä toisen kerran ammatillisen täyskäännöksen.

– Lähdin ovet paukkuen ravintolapuolen töistä tehtyäni niitä 20 vuotta öitä myöten. Päädyin opiskelemaan tekstiiliartesaaniksi. Ehdin olla ompelualan yrittäjänä 14 vuotta. Työtilojen home- ja kosteusvaurioiden takia altistuin allergioille ja aloin saada oireita hajusteista, ilmanvaihdosta ja niin edelleen. Siinä sitten 55-vuotiaana mietin, mitä alkaisin, Turunen muistelee.

web-Villiemanta-kageen-12Kgi20180605Tuula Turunen nauttii työstään erä- ja luonto-oppaana, koska siinä voi hyödyntää aiempaa elämänkokemusta monipuolisesti.

Istumme kansallispuiston punaisen opastuskeskuksen pihapöydän ääressä. Turunen on sonnustautunut talon väriin sointuvaan punaiseen pilkulliseen mekkoon ja pitsilegginseihin.

– Pääsykokeisiin Niittylahteen menin röyhelömekossa ja kymmenen sentin korkokengissä. Onneksi ottivat sisään: nautin opiskelusta valtavasti. Pysyin nuorten mukana vauhdissa ja päädyin todella mukavaan ammattiin, terveysliikuntaan ja hyvinvointiin erikoistunut eräopas hymyilee.
Yhteys opiskelumaailmaan säilyy, kun hän talvikausina ottaa opiskelijoiden näyttökokeita vastaan ja ajoittain ohjaa työharjoittelijoita Patvinsuolla.

sisapaa-Villiemanta-kageen-5Kgi20180605Tuula Turunen opastaa helsinkiläiset Sini Kumpulaisen (vas.) ja Outi Mäkelän maastoretkelle Suomun luontotuvalla.

Turusen oma työharjoittelu Patvinsuolla kahdeksan vuotta sitten herätti hänessä voimakkaan tunteen ja halun palata juurille.

Hän tiedosti, että Patvinsuo on paikka, jossa hän tulee työskentelemään vielä jonakin päivänä. Onhan se ollut hänelle tärkeä käyntikohde lapsuudesta saakka.  

– Kotini sijaitsi lähistöllä, ja retkeilimme täällä paljon. Paikka on ollut suvun metsänvartijoiden hallussa vuodet 1865–1963. Olen kerännyt paljon tietoa ja valokuvia alueen historiasta. Ukkini kotitalo sijaitsi tuossa, Turunen osoittaa Suomun punaisen talon nurkalle.

sisa-Villiemanta-kageen-8Kgi20180605Tuula Turuselle on tärkeätä, että tarinat ja valokuvat Patvinsuon menneisyydestä ovat läsnä majoitustiloissa. Valokuva on hänen ukkinsa ja mumminsa kihlajaiskuva.

Kukkamekkoihin liittyy traaginen tarina. Käsitöiden ammattilaisena Tuula Turunen on halunnut sisustaa naisten taidonnäytteillä majoitustiloja.

Rannan kalamajan romanttista makuusoppea värittää ihan erityinen kukallinen mekko.

– Se symboloi ukkini metsänvartijaveljen tytön Hilkan kohtaloa. Hilkka kuoli 25-vuotiaana 17.8.1945. Noina vuosina täällä poltettiin hiilimiiluja: hiiltä tarvittiin paljon häkäpönttöautoihin. Tuona elokuisena päivänä Hilkka sai kyydin Lieksaan hiilikuorman päällä. Kuorma kaatui jyrkän Kontiovaaran päällä, ja Hilkka menehtyi kuorman alle.

Tuula Turunen on haastatellut elossa olevia sukulaisiaan ja saanut heiltä vasta äskettäin tietää, mikä oli Hilkan Lieksan-reissun syy: neito oli lähtenyt hakemaan uutta kukallista tanssimekkoa ompelijalta kaupungista.

– Minua Hilkan tarina surullisuudessaan kiehtoo. Meidän syntymäpäivämme osuvat lähes samoihin päiviin. Hilkkaa ajatellen olen mielelläni täällä mekko päällä, Turunen kertoo.

sisa-Villiemanta-kageen-1Kgi20180605Kalamajassa majoittuminen voi retken päätteeksi edustaa jopa yllättävää ylellisyyttä. Sisustukseen kuuluu kukkamekko onnettomuudessa menehtyneen Hilkan muistoksi.

Eräoppaan työpäivistä puhuessamme Tuula Turusta hymyilyttää: kahta samanlaista päivää ei ole niin kuin ei ole asiakastakaan.

Kaikkien kanssa hän tulee juttuun, jos ei kieltä löydy, viitotaan käsillä. Turunen lämmittää saunaa, taloa, pyörittää kahviota, vuokraa kanootteja, veneitä, opastaa, järjestää ja siivoaa.

Naisen kädenjälki saa näkyä. Viime kesänä kansallispuistoon eloa toivat erilaiset tempaukset: Nuku yö ulkona oli alkukesästä ja Suomen luonnon päivän kuorolaulajaiset elokuussa. Sitä juhlitaan seuraavan kerran elokuun viimeisenä lauantaina 25. elokuuta. Silloin liput nostetaan toista kertaa salkoon Suomen luonnon kunniaksi.

web-Villiemanta-kageen-6Kgi20180605Punaisen tuvan huoneissa on kauiita yksityiskohtia.

Patvinsuon kansallispuisto

Eteläisen Suomen suurin kansallispuisto, pinta-alaltaan 105 neliökilometriä.
Keskeisenä on suoluonto.
Kirkasvetinen Suomunjärvi sijaitsee keskellä jääkaudella syntynyttä hiekkaista harjumuodostelmaa. Hiekkarantaa on peräti 24 kilometriä.
Puiston suurin joki Nälmänjoki virtaa Patvinsuon läpi Koitereeseen.
Kansallispuisto perustettu 1982. Tunnus on karhu.
Merkittyjä patikkapolkuja yhteensä 80 kilometriä. Voi liikkua myös maastopyörällä.
Luontotuvan läheisyydessä entisöity sysimiilu, muistona 1940-luvulla alueella vallinneesta metsänkäytöstä.
Sodan aikana Neuvostoliiton partisaanit kävivät Patvinsuolla, löydetty muun muassa heidän ammusvarastojaan.
Majoitustiloja noin 40 paikkaa. Niistä huolehtii Villiemäntä-matkailupalveluyritys.

Juttu on ijulkaistu alun perin Karjalaisen Kägi-kesäjulkaisussa.