Maanantai, 20.8.2018 
Sami, Samuli, Samu
Maakunta

Kolumni: Lieksa tarkoittaa keittiötyövälinettä tai taikinajuurta

Paikannimet ovat mielenkiintoisia; miksi joku paikka on juuri senniminen. Siksi niitä on hyvä palauttaa mieliin aina silloin tällöin.

Varmoja selityksiä on yhtä paljon paidattomalla Touko Aallolla läpsimässä miestä takalistolle keskellä yötä ruotsalaisessa kerhotilassa. Tai Teuvo Hakkaraisella vakuuttamassa, että hän jos kuka on syytön ihan mihin tahansa. Kyllä kansa tietää on ainoa oikea vastaus niin Aallolle, Hakkaraiselle kuin paikannimiinkin.

”Lieksan käyttöohjeesta” ei tullut kirjallisuuden klassikkoa. Nyt sen voi sanoa, kun Karttakeskuksen julkaisema kirjanen täyttää 10 vuotta. Toki sillä on paikkansa kirjahyllyssä vihkiraamatun ja -kuvan välissä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kirjasen mukaan Lieksa-nimi tarkoittaa keittiötyövälinettä, jonka käyttötarkoitusta kukaan ei enää muista. Oman aikansa leipäkone, smoothiemylly ja munankeitin.

Lieksan käyttöohjeen esipuheessa toisen teorian esittää elokuvaohjaaja Markku Pölönen. Hän on sitä mieltä, että ”lieksa” on se taikinajuuren täsmällinen olomuoto, joka saavutetaan lisäämällä puusta valmistettuun pienehköön soikkoon sen verran vettä, että taikinajuuri ”lieksahtelee” tietyin äänin, kun sitä härkimellä hämmentää.

Saattaa olla totta, saattaa olla olemattakin. Kyllä taikinan lieksahtelun kuulee, kun rupeaa kuvittelemaan.

Totta totisemman selityksen mukaan Lieksa-nimi tulee saamenkielestä. Karjalaisen palstoillakin usein esiintyneen, edesmenneen professori Alpo Räisäsen mukaan Lieksa tarkoittaa suota, soista laaksoa tuntureiden välissä.

Enon nimestäkin on monta teoriaa. Räisäsen mukaan eno on suurta tarkoittava adjektiivi. Ilman muuta ostaisin tämän selityksen, jos olisin enolainen.

Professori Veijo Saloheimo on eri mieltä (Karjalainen, 11.5. 2004). Hänestä eno on saamenkieltä ja tarkoittaa mahtavaa virtaa joessa.

Lieksan käyttöohjeen mukaan eno on vain sukulaismies, jonka ruoanlaittotaito rajoittuu kaurapuuron ja kananmunien keittämiseen.

Joensuu on helppo. Nimi kertoo kaiken. Sekä Räisäsen että Saloheimon mukaan nimen juuret ovat Pielisjoen suulla ja aiemmassa Pielisensuun kunnassa, josta tuli osa Joensuuta 1950-luvulla. Pielisjoki saa alkunsa Pieliseltä, mutta mitä se nimi tarkoittaa. Varmaa tietoa ei ole.

Karelia-soudun nettisivuilla on Sirpa Sulopuiston kokoama kirjoitus. Sen mukaan jo 1500-luvulla verokirjoissa mainittiin nimi Pielisjärvi. Saattaa olla, että Pielinen oli Laatokalta katsottuna syrjässä, pielessä. Voi olla, että Pielisen rantakylissä on kasvatettu heinää, jota on laitettu ”pielekseen”.

Räisäsen mukaan Pielinen-nimi on niin vanha, että ei edes välttämättä tiedetä, mitä kieltä se on. Lieksassakin ollaan sitä mieltä, että Pielinen ei ole syrjässä eikä pielessä vaan kaiken keskellä – maailman napa.

Sana pölönen tarkoittaa Lieksasta elokuvan tehneen Pölösen mukaan karjalaisessa pitopöydässä nautittua seitsemättä snapsia. Sen jälkeen seurueen jäsenet puhuvat yhteen ääneen, kukin eri asiasta, mutta nauraa höröttävät silti yhtä aikaa.