Sunnuntai, 21.7.2019 
Hanna, Johanna, Jenni
Maakunta

Pohjois-Karjalan osallisuuskysely: Ihmiset haluavat tulla kuulluiksi, pitää olla aito mahdollisuus vaikuttaa

  • Pekka Puustinen
  • Juha Inkinen
"Meidän ajatuksena onkin, että ihmiset otetaan kattavasti mukaan jo uuden maakunnan valmisteluvaiheessa", korostaa valmistelutiimin hyvinvointi- ja osallisuusasiantuntija Maarita Mannelin. "Meidän ajatuksena onkin, että ihmiset otetaan kattavasti mukaan jo uuden maakunnan valmisteluvaiheessa", korostaa valmistelutiimin hyvinvointi- ja osallisuusasiantuntija Maarita Mannelin.

Ihmisten kuulemisella pitää olla todellista vaikutusta päätöksentekoon.Kuuleminen ei saa olla pelkkää puhetta, vaan ihmisillä pitää olla aito mahdollisuus vaikuttaa.

Tämä on ehkä tärkein viesti Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote -uudistuksen valmistelutiimin toteuttamassa osallisuuskyselyssä.

Toinen tärkeä tieto on se, että vastaajat pitävät tärkeimpänä vaikuttamiskanavanaan äänestämistä maakuntavaaleissa, jos ja kun ne järjestetään.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kyselyyn vastanneiden kokonaismäärä, 321, ei ole suuren suuri, mutta sille on selityksensä.

- Keväällä oletettiin, että maakunta- ja soteuudistuksen lakipaketti hyväksytään eduskunnan ennen kesälomakautta, ja siksi kysely toteutettiin lyhyellä vastausajalla, sanoo Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen toiminnanjohtaja Elina Pajula.

Yhdistys oli aktiivisesti mukana vastaavissa taustakartoituksissa myös Siun soten valmisteluvaiheessa.

Kyselyyn voi osallistua verkossa ja kirjastoissa sekä kirjastoautoissa.

- Vastausten perusteella maakunnan asukkaat odottavat, että heidän pelkojaan ja toiveitaan kuunnellaan uudistuksessa herkällä korvalla.

- Meidän ajatuksena onkin, että ihmiset otetaan kattavasti mukaan jo uuden maakunnan valmisteluvaiheessa, korostaa valmistelutiimin hyvinvointi- ja osallisuusasiantuntija Maarita Mannelin.

Hänen mukaansa vastauksista käy selkeästi ilmi, että vaikka sähköiset kanavat ovat käteviä, ei ihmisten aitoja kohtaamisia saa unohtaa.

Tapahtumia, raateja ja kyselyjä toivotaan järjestettävän säännöllisesti.

- Osallisuus ei saisi koskea vain hyväosaisia ja niitä, jotka jaksavat muutenkin osallistua.

- Osallisuus lisää tutkitusti ihmisten hyvinvointia. Siksi matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia pitää lisätä, sanoo Elina Pajula.

Kyselyvastausten mukaan ihmisille ei riitä, että heidän viestejään on kuunneltu.

Ihmisille olisi myös tiedotettava siitä, miten annettuun palautteeseen on reagoitu ja mitä siitä on seurannut.

Kovin kattavaa kuvaa kysely ei maakunnan asukkaiden mietteistä anna, sillä joistakin kunnista vastauksia tuli vain muutamia.

Lisäksi peräti 77 prosenttia vastaajista oli naisia. Ikähaarukka 40-79 vuotta kattoi 74 prosenttia vastaajista.

Erityisen vaikeasti tavoitettava ryhmä tämäntyyppisissä kyselyissä ovat nuoret.

Heidän löytämiseksi mietitään keinoja muun muassa ensi viikolla käynnistyvässä maakunnallisen osallisuussuunnitelman valmistelussa.

Kyselyn perusteella keskeisimpiä keinoja lisätä asukkaiden osallisuutta ovat palveluiden kehittäminen suunnittelemalla niitä yhdessä käyttäjien kanssa, asukkaiden mielipiteiden selvittäminen ennen päätöksentekoa sekä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksien järjestäminen.

Maakuntavaaleissa äänestämisen lisäksi vastaajat kokevat tärkeiksi vaikuttamiskeinoiksi keskustelu- ja kuulemistilaisuudet sekä kyselyihin vastaamisen.

Maakuntauudistuksen tärkeimmiksi tiedotuskanaviksi nimettiin maakunnan verkkosivut, sanomalehti Karjalainen ja maakunnan oma tiedotuslehti, jota toistaiseksi ei ole olemassakaan.

- Ehkä tässä tarkoitettu Siun soten tiedotuslehteä, tai sitten toivotaan maakunnan omaa tiedotuslehteä, aprikoi maakuntauudistuksen viestintäpäällikkö Rauno Jussila.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa