play

Metsästäjillä väärää tietoa haavoittuneen eläimen metsästyksestä – Tieltä ei saa koskaan ampua

Ensimmäiset karhut kaatuvat todennäköisesti jo karhujahdin alkamispäivänä maanantaina

Ensimmäiset karhut kaatuvat todennäköisesti jo karhujahdin alkamispäivänä maanantaina Kuva: Jaakko Pikkarainen

Pekka Puustinen

Metsästäjien keskuudessa on ilmeisen laajasti se käsitys, että haavoittunutta riistaeläintä kuten karhua saa metsästää eläinsuojelulain perusteella myös yleiseltä tieltä.
– Näin ei kuitenkaan ole, vaan riistaeläimen ollessa yleisellä tiellä sitä ei saa ampua. Myöskään ampuja ei saa olla tilanteessa yleisellä tiellä.
– Samoin on haavoittuneenkin riistaeläimen ampuminen yli yleisen tien kiellettyä. Sama sääntö koskee myös rautatietä, muistuttaa karhunpyynnin Keski-Karjalan aluejohtaja Hannu Tahvanainen.
Metsästyksessä käytettävät vähimmäisetäisyydet yleisistä teistä on määritelty asetuksella ja ne koskevat myös haavoittuneen eläimen metsästystä.

Itä-Suomen poliisin oikeusyksikön rikosylitarkastaja Pentti Nurminen vahvistaa asian.
– Haavoittuneen eläimen lopettamista koskevat kaikki metsästyslain säännökset lukuun ottamatta keinovalon käyttöä tarvittaessa ja lupaa lopettaa eläin millä tahansa aseella.
– Mutta jos poliisi päätyy siihen ratkaisuun, että eläin lopetetaan poliisilain nojalla, niin sen jälkeen ei kyseessä enää ole metsästys vaan poliisitehtävä.
– Lopettamiseen käytetään SRVA-organisaatiota, Lieksassa Virvaa, ja tarvittaessa poliisi voi valtuuttaa myös metsästysseurueen hoitamaan eläimen lopetuksen. Se voidaan tehdä myös tiealueella erityistä varovaisuutta noudattaen, Nurminen sanoo.
 Villisikaa lukuun ottamatta lopetettu eläin kuuluu valtiolle.

Maanantaina käynnistyvän karhunmetsästyksen merkittävin muutos edellisvuosiin on se, että nyt jokaisen metsästysseurueen on nimettävä metsästyksenjohtaja ja tarvittava määrä varajohtajia samaan tapaan kuin hirvenmetsästyksessä on menetelty jo pitkään.
Pohjois-Karjalan karhujahtia maakunnallisesti koordinoiva Lieksan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Törrönen kertoo uudistuksen aiheuttaneet kiivaan puhelinrumban.
– On paljon epätietoisuutta siitä, mitkä ovat metsästyksenjohtajan velvoitteet ja mihin nimetyt henkilöt pitää ilmoittaa.
– Kieltämättä tuntuu yliampuvalta, että jos jahdissa on kaksi henkilöä, toisen on oltava nimetty metsästyksenjohtaja tai varajohtaja, Törrönen näkee.
Hänen mielestään tätä uudistusta ei olisi tarvittu lainkaan ainakaan Pohjois-Karjalassa.
– Meidän yhteislupakäytäntömme toimii hyvin. Kaikki tuntevat pelisäännöt. Porukoilla on aiemminkin ollut nimetyt yhteyshenkilöt, eikä ongelmia ole ollut. Lisäksi reaaliaikainen tekstiviestipalvelu ohjaa jahtia hyvin, hän perustelee.
Kyttäysjahdissa metsästyksenjohtajan tai varajohtajan ei tarvitse olla läsnä.