Keskiviikko, 21.11.2018 
Hilma
Maakunta

Kolumni: Oravista itään, onko siellä mitään?

Vietin kesälomani perheeni kanssa veneillen. Kuten lukuisia kertoja aiemminkin, ajelimme kotisatamasta Juojärveltä Heinäveden reittiä etelään. Tällä kertaa Oravin kohdalla emme kuitenkaan jatkaneet kohti Savonlinnaa vaan otimme suunnan itään Joensuun reitille.

Matka vei Etelä-Savon puolelle tehdyn koukkauksen jälkeen takaisin kotimaakuntaan: Rääkkylään, Joensuuhun ja sieltä Pielisjokea ylös Pieliselle aina Paalasmaalle saakka. Todellista maakuntamatkailua siis.

Heinäkuun helteiden alkaessa veneliikenne Heinäveden reitillä vilkastui mutta väheni Joensuun suuntaan käännyttäessä. Vierasveneitä oli liikkeellä silmiinpistävän vähän.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Joensuu ei houkuta veneilijöitä samalla tavalla kuin Kuopio puhumattakaan Savonlinnasta tai Lappeenrannasta, joiden satamat ovat parhaan sesongin aikaan veneitä pullollaan.

Miksi näin? Veneilijän näkökulmasta Joensuu on kaukana. Pohjoisen Saimaan solmukohdasta Oravista on Joensuuhun matkaa lyhintä reittiä 56 meripeninkulmaa, noin 100 kilometriä. Veneemme kaltaisella hitaalla puksuttajalla se tarkoittaa lähes kymmenen tunnin matkaa. Jos mielii Pieliselle, on edessä 67 kilometriä pitkä Pielisjoki ennen Ahvenista. Siitä Nurmekseen on matkaa yli 90 kilometriä, ja takaisin on tultava pääosin samaa reittiä.

Vaivannäkö kuitenkin kannattaa. Paasselkä, Orivesi ja Pyhäselkä ovat komeita selkävesiä. Tuttuun Joensuuhunkin saa aivan uuden näkökulman vesiltä käsin. Penttilänrannan uusi asuinalue, Ilosaari ja lukuisat sillat ovat edustavia käyntikortteja, jotka jäävät veneilijän mieleen.

Veneilypalveluissa Joensuulla on parannettavaa. Yrittäjävetoisella Jokiasemalla karavaanareiden ja veneilijöiden palvelut on yhdistetty onnistuneesti.

Kaupungin oma vierassatama matkustajasataman kupeessa on vaatimaton ja tarjoaa vain peruspalvelut. Mahdollisuuksia on paljon enempään, sillä keskellä kaupunkia sijaitseva hyvätasoinen vierassatama voisi houkutella veneilijöitä kauempaakin.

Myös Pielisjoki on venematkailun näkökulmasta pitkälti hyödyntämätön. Retkisatamia ja pistäytymispaikkoja tarvitaan lisää, jos joesta halutaan muutakin kuin läpikulkureitti.

Pohjois-Karjalan venematkailun kruunuksi pitää kuitenkin nostaa Pielinen. Suomen neljänneksi suurimman järven maisemat ja luonto ovat ainutlaatuiset.

Venekuntamme ihastui Kolin kansallispuiston retkisatamiin Laitosaaressa, Korpinsaarissa ja Hiekkasaarissa sekä Suurselän itäreunalla oleviin Vaarapahtaisiin. Heinäkuun hienoimpina päivinä olimme usein ainoa venekunta saaressa. Tunnelma oli kuin erämaassa.

Vaikka veneily on ennen kaikkea luontomatkailua, tarvitsevat veneilijät satamien palveluita. Pielisellä suurin puute on ollut se, ettei polttoainetta saa veneeseen suoraan rannasta. Rantajakelua lupailtiin jo viime kesänä Lieksaan, Kolille ja Nurmekseen. Heinäkuussa ne eivät olleet vielä käytössä, mutta ainakin Lieksaan polttoainejakelu aukeaa vielä tänä kesänä.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa