Tulosta tämä sivu
Maakunta

Tolvaset ovat tyytyväisiä palveluihin Rääkkylässä - Matin koulumatka kulkee lossin kautta

Tero Tolvasen ja Jaana Nikkilän tilalla on menossa mustaherukan puinti. Kuvassa lapsista Onni ja Toivo (oik.), sen sijaan Martta ja Matti ovat vielä koulutiellä. Tero Tolvasen ja Jaana Nikkilän tilalla on menossa mustaherukan puinti. Kuvassa lapsista Onni ja Toivo (oik.), sen sijaan Martta ja Matti ovat vielä koulutiellä.

Mustaherukoiden puinti alkaa olla loppusuoralla luomuviljelijöiden Jaana Nikkilän, 46, ja Tero Tolvasen, 46, tilalla Rääkkylän Oravisalossa. Puintiin käytetään kaikki pouta-ajat illan pimeyteen saakka.

Tämä on kiireistä aikaa nelilapsisessa perheessä, mutta onneksi Tero Tolvasen vanhemmat ovat apuna: äiti lapsenvahtina ja isä herukkapellolla. Perheen lapset ovat 12-vuotias Martta, 9-vuotias Matti, 7-vuotias Onni ja 4-vuotias Toivo. Martta ja Onni käyvät kirkonkylän koulua, joka on kuudentoista kilometrin päässä.

– Kouluun olemme tyytyväisiä. Tosi positiivista, että koulun sisäilmaongelmiin tartuttiin heti ja siirrettiin lapset toisiin tiloihin eikä odotettu syksyyn, Jaana Nikkilä sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Matti on erityislapsi ja käy Honkalammen koulua. Kyyti noutaa hänet aamulla klo 7.30 ja tuo takaisin 16.30, joten päivästä muodostuu aika pitkä.

– Paluukyyti oli välillä vaarassa siirtyä lossin tauon jälkeiseksi ajaksi, jolloin Matti olisi kotona tuntia myöhemmin. Onneksi saatiin asia järjestymään niin, ettei lossin tauko viivästytä lapsen kotiin tuloa.

Jaana Nikkilä puhuu Arvinsalmen lossista, joka on vastassa, kun Oravisalosta lähdetään Liperin suuntaan.

Tero Tolvanen sanoo olevansa asioihin ja palveluihin tyytyväinen muuten, mutta on yksi toive:

– Arvinsalmeen pitäisi saada kantavuudeltaan nykyistä isompi lossi. Liian pieni lossi hankaloittaa kuljetuksia, joita meilläkin on paljon.

Rääkkylän palveluihin tässä perheessä ollaan tyytyväisiä. Heidän mukaansa Matille on saatu ne erityislapsen palvelut, joita on tarvittukin. Nyt hänellä on neljättä vuotta henkilökohtainen avustajakin.

Lapsiperheelle pieni asia voi olla iso asia, kuten se, että kahdelle nuorimmaiselle annettiin hammaslääkäriajat samalle päivälle.

Vaikka maatilalla lapsilla on koko ajan tekemistä, myös harrastuksia on pyritty järjestämään. Perheen pienimmäinen käy seurakunnan kerhossa ja muskarissa. Ekaluokkalainen Onni soittaa kannelta, ja Martta-tytär on kehittänyt keppihevosharrastuksen huippuunsa.

Jaana Nikkilä on kotoisin Tampereen läheltä Kylmäkoskelta. Tulevan puolisonsa hän tapasi luomuviljelyn merkeissä: Tero Tolvanen oli Etelä-Karjalassa luomuneuvojana, ja Nikkilä tuli hänen jälkeensä opetettavaksi samaan pestiin. Tolvanen oli työhaastattelussa sanonut, että hän on naista etsimässä. Tavoite siis toteutui, tosin vähän viiveellä.

Nämä kaksi luomuneuvojaa päätyivät Tolvasen kotitilalle luomuviljelijöiksi:

– EU mahdollisti luomuviljelyn, sillä se ei tuonutkaan tiukkoja ehtoja, Tero Tolvanen sanoo.

Nykyisin perheen luomupelloilla kasvaa herukan lisäksi mansikkaa ja siemenviljaa.

Jaana Nikkilä sanoo, että aluksi oli vaikea asua Rääkkylässä, uudella paikkakunnalla:

– Ikävää oli luopua omista kavereista, suvusta ja harrastuksista, mutta nyt voi sanoa, että Rääkkylässä on hyvä asua.

Muutettuaan Rääkkylään hän olisi halunnut kuoroon laulamaan, mutta tarjolla oli vain kirkkokuoro, johon hän piti itseään liian nuorena.

Maakuntapäivän kunniaksi kaikki Karjalaisen verkkosivujen jutut ovat vapaasti luettavissa ilman tilaajatunnuksia.