Sunnuntai, 16.12.2018 
Auli, Aulikki
Maakunta

Kirkon kiinteistömestari pelasti palavasta kirkosta alttaritaulun ja ehtoollishopeat - "Aika painavaltahan tuo nyt jälkikäteen tuntuu"

  • Anni Kuittinen
  • Mikko Makkonen
Jouni Heiskanen kantoi alttaritaulun tulipalolta suojaan 300 metrin päähän seurakuntatalolle. Jouni Heiskanen kantoi alttaritaulun tulipalolta suojaan 300 metrin päähän seurakuntatalolle.

Kiihtelysvaaran kirkon kiinteistömestari Jouni Heiskanen sai pelastettua palavasta kirkosta sunnuntaiaamuna 1800-luvulta peräisin olevan alttaritaulun, ehtoollishopeat sekä alttarivaatteet.

Kahden kilometrin päässä kirkosta asuva Heiskanen sai tiedon palosta kännykkäänsä sen jälkeen, kun kirkosta oli lähtenyt automaattihälytys.

Hänen päästessään paikan päälle pelastuslaitos oli ehtinyt tyhjentää kirkkoon jo yhden tankillisen vettä, mutta kirkon sisällä ei ollut vielä savua.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Heiskanen lähti tuolloin pelastamaan kirkosta vielä sen, mikä oli mahdollista.

– Kirkko paloi silloin koillispuolella ulkoa päin. Kun savua ei näkynyt, en harkinnut sitä, menenkö kirkkoon vai en. Tein sen mitä tehtävissä oli. Se nyt on ehkä ainoa positiivinen piirre tässä päivässä. Ei tässä hirveästi muuta löydy, hän toteaa.

Alttaritaulun seinältä irrottaminen ja sen pelastaminen ulos yksin kantamalla ei ole pieni juttu.

– Aika painavaltahan tuo nyt jälkikäteen tuntuu kun kokeilee, mutta ei siinä silloin ollut ihmisiä muita, Heiskanen pohti aamulla.

Alttaritaulun lisäksi hän kantoi kirkosta yhdessä sylissä ehtoollishopeat ja toiseen sylilliseen hän repi alttarivaatteet. Vain käytössä olleet vihreät jäivät palon alle.

- Ne hässäkässä vähän unohtui, ja sitten ei ollut enää aikaa.

Heiskanen on työskennellyt kirkossa 30 vuoden ajan. Sitä ennen hänen äitinsä teki jo kirkossa uraa 16 vuoden ajan.

– Olen koko ikäni asunut tässä kylällä, että kyllä tämä kirkko minun mielenmaisemaani liittyy vahvasti.

Myös kyläläiset ovat järkyttyneitä. 

– Aika paljon ihmisiä näytti pihalla olevan ja kaikki olivat järkyttyneen oloisia. Vaikka muuten ei seurakunnan asioista olisi kiinnostunut, niin kyseessä oli kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus.

Kiihtelysvaaran kirkko edustaa tyypillistä 1700-luvun ristikirkkorakentamista, kertoo osastonjohtaja Mikko Härö Museovirastosta STT:lle. Ristikirkko tarkoittaa ristin muotoon rakennettua kirkkoa. Kirkkotyyppinä se on osa eurooppalaista keskeiskirkkojen perinnettä.

Kyseessä oli Pohjois-Karjalan toiseksi vanhin kirkko.

Härö kertoo, että kirkon ympäristö vaaramaisemineen kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien ympäristöjen luetteloon.

–  Luulen että ilman kirkkoa se paikka menettää valtakunnallisen merkityksensä. Seurakunnalle isku on tietysti vielä kovempi.

Alla Karjalaisen arkistokuvia Kiihtelysvaaran kirkosta.

TunnetkoKaupunkisiKiihtelysKirKarjalan-Heili20090524
XKIIHTELYS10jpgKarjalainen20020223
Kiihtelysvaaran-kirkko-2Pogostan-Sanomat20100624
Kiihtelysvaaran-kirkko-1Pogostan-Sanomat20100624
KIIHTELYSVAARA-KIRKKOKarjalainen
KiihtelysKirkkoKarjalainen20100624
kiihtekysKarjalainen20090629
KIIHTE3Karjalainen20040116

Lue lisää:

Kuvat ja video palosta: Kiihtelysvaaran kirkko paloi maan tasalle

Video: Kiihtelysvaaran kirkosta on jäljellä enää savuavat rauniot

Palo eteni nopeasti - pelastuslaitoksen saapuessa paikalle Kiihtelysvaaran kirkon katto oli jo tulessa

Päivitetty klo 9.38: Lisätty viimeinen kappale kirkkorakennuksesta.

Päivitetty klo 12.31: Kyseessä oli Pohjois-Karjalan toiseksi vanhin kirkko. Vanhin on Tohmajärvellä.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa