Tiistai, 23.10.2018 
Severi
Maakunta

Surun ja tyrmistyksen päivä Kiihtelysvaarassa - "Menetimme maamerkin"

  • Timo Riistaniemi
  • Marko Puumalainen
Anja Turunen katselee kirkkopalosta pelastettua arvokasta irtaimistoa. Kaikkein ensimmäinen 1700-luvun ehtoollismalja pelastui palosta. Anja Turunen katselee kirkkopalosta pelastettua arvokasta irtaimistoa. Kaikkein ensimmäinen 1700-luvun ehtoollismalja pelastui palosta.

Kiihtelysvaaran kirkon täydellinen tuhoutuminen varhain sunnuntaiaamuna oli ihmisten ja kylän yhteinen suru ja murhe.

Vaara-Karjalan evankelisluterilainen seurakunta siirsi kirkossa pidetyn messun hartaustilaisuudeksi seurakuntakodille. Tilaisuus toi talon täyteen väkeä; ihmiset saivat jäädä tunnekuormaansa purkamaan seurakuntakodille tuttujen ja seurakunnan henkilöstön kanssa.

- Järkyttävä aamu. Sain viestin kello 6.30 WhatsAppin valokuvana. Katsoin ensiksi, että tämähän on manipuloitu kuva. Ei tämä voi eikä saa olla totta, Anja Turunen, 50, kertoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kuva oli sittenkin aito, ja vahvistus saatiin naapurin emännältä.

- Kiihtelysvaara menetti maamerkin.

Kiihtelysvaaran kirkko oli perheen rippi- ja vihkikirkko.

- Meillä on 200 vuotta vanha sukutila, ja kirkko on ollut varmaan jo isän, isoisän ja esi-isien rippikirkko.

Turunen katsoo jo eteenpäin.

- Tapahtuma yhdistää koko seurakunnan ja pitäjäläiset. Tuhkasta nousee aikanaan uusi kirkko kuin feenikslintu.

- Maailman kauneinta puukirkkoa me emme enää millään saa, Turunen summaa.

Eero Piipponen, 87, kuuli tapauksesta aamukahdeksan uutisista.

- Tyrmistyttävä tieto. Aika monta kertaa on tullut kirkossa käydyksi vuosikymmenten aikana.

- Käyn jumalanpalveluksessa varsin usein, viime sunnuntaina viimeksi. Nyt ei ollut tarkoitus messuun tulla, mutta päätin sitten tulla tänne seurakuntatalolle.

Piipponen on itse päässyt ripille Kiihtelysvaaran kirkossa vuonna 1947, ja kirkko on tärkeä osa suvun historiaa.

- Meitä oli kolme tyttöä ja kolme poikaa. Yksi siskoista on haudattu Nurmekseen, muut tänne. Maaliskuussa kannoin velipojan arkun ulkoa sisälle kirkkoon. Kirkosta hautapaikalle kantamisen jätin jo nuorempien tehtäväksi.

Eero-PiipponenKarjalainen20180924Eero Piipponen