Sunnuntai, 17.11.2019 
Einari, Eino
Maakunta

Seniori oppii eri tavalla kuin juniori - yliopisto selvittää, miten digitaitoja pitäisi opettaa

  • Terhi Nevalainen
  • Terhi Nevalainen
Kaisa Pihlainen (vas.) ja Eija Kärnä Itä-Suomen yliopistosta selvittävät ikäihmisten tietotekniikan käyttöä osana kansainvälistä tutkimushanketta. Kaisa Pihlainen (vas.) ja Eija Kärnä Itä-Suomen yliopistosta selvittävät ikäihmisten tietotekniikan käyttöä osana kansainvälistä tutkimushanketta.

65-74-vuotiaista suomalaisista 75 prosenttia on käyttänyt internetiä. Tämänikäisistä lähes puolet käyttää sitä päivittäin. Tästä ikäryhmästä lähes puolella on myös älypuhelin omassa käytössä.

Kun palvelut siirtyvät tiskeiltä ja puhelinlinjoilta verkkoon, pitäisi varmistua siitä, että ihmiset osaavat myös käyttää niitä, sanovat tutkijat Eija Kärnä ja Kaisa Pihlainen.

Itä-Suomen yliopiston erityispedagogiikan professori Kärnä ja yliopistonlehtori Pihlainen ovat mukana kansainvälisessä Access-tutkimushankkeessa, jossa selvitetään ikääntyvien tietotekniikan käyttöä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ikääntyminen muuttaa oppimiskykyä. Sellainen opastus, joka toimii nuorelle aikuiselle, ei välttämättä sovellu samassa muodossa ikäihmiselle.

- On kuitenkin tärkeää muistaa, että oppimiskyky ei lopu siinäkään vaiheessa, kun työelämästä siirrytään eläkkeelle, Pihlainen muistuttaa.

Yhtenä suurena ongelmana tutkijat pitävät sitä, että digiteknologiaa ei ole ylipäätään suunniteltu riittävän käyttäjälähtöisesti.

- On esimerkiksi hankalaa kirjautumista ja tunnusten muistamista, Kärnä sanoo.

Takkuilevat palvelut harmittavat kaikkia, mutta erityisesti ne vaikeuttavat erityisryhmien toimintaa.

- Jo tällä hetkellä arvioidaan, että kuudestasadastatuhannesta miljoonaan suomalaista ei osaa tai pysty käyttämään tietotekniikkaa riittävän hyvin. On suuri riski, että he jäävät syrjään palveluista, Kärnä sanoo.

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa painottuu myös medialukutaito. Mitä vieraampi internetin maailma on, sitä todennäköisempää on, ettei käyttäjä pysty arvioimaan käyttämiensä palveluiden tai sivustojen luotettavuutta. Myös huijatuksi tulemisen riski kasvaa.

Ikääntyneet eivät ole yhtenäinen joukko, eikä heitä tutkijoiden mielestä pitäisi nähdä avuttomina digiteknologian edessä.

Parhaimmillaan digiteknologia on hyvä apu ikääntyneiden elämässä.

Kärnä ottaa esimerkiksi virtuaalikahvituokiot, joiden avulla voitaisiin saada juttuseuraa silloinkin, kun kotoa lähteminen on liian vaikeaa.

Lisää aiheesta tilaajille: Älypuhelin on yhä useamman ikääntyneen taskussa - verkon palvelut kiinnostavat, mutta moni kaipaa lisää opastusta

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa