Tiistai, 13.4.2021 
Tellervo
Maakunta

Karkottaisiko hirvipilli eläimet auton edestä? - Hirvikolarisesonki alkoi, nopeuksia kannattaa pudottaa

  • Timo Riistaniemi
  • Eija Hautala

Hirvikolarisesonki on alkanut. Paljon autoileva tekee mitä vain, jotta välttyisi kohtaamisilta. Monet katsovat penkkoja aiempaakin tarkemmin, joku voi hankkia autotarvikeliikkeistä löytyviä hirvipillejäkin. Hintahaitari vaihtelee nettikaupassa kuudesta eurosta kappale 70 euroon pari, plus toimituskulut.

Hirvipilli kiinnitetään tarroilla mahdollisimman korkealle autoon, yleensä molempien sivupeilien varteen. Ideana on, että se tuottaa ylä-ääntä, jonka hirvi kuulee ja johon sen toivotaan reagoivan, esimerkiksi pysähtymällä tai poistumalla tieltä.

Jyväskylästä lähtöjään oleva mutta Helsingissä asuva, Pieni punane -autoblogia pitävä Jenni Pii, 32, on selvittänyt hirvipillin historiaa, ominaisuuksia ja käyttää niitä itsekin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ensimmäiset hirvipillit kehiteltiin Kanadassa puoli vuosisataa sitten.

- Hirvi ei pysty havaitsemaan maantietä pitkin 80 kilometriä tunnissa ajavaa ajoneuvoa, ja tämä johtaa väistämättä yllättäviin kohtaamistilanteisiin. Huonosta näöstään huolimatta hirven kuuloalue on parista sadasta hertsistä yli 20 000 hertsiin, joten hirvi pystyy aistimaan ympäristönsä tapahtumia hyvän kuuloaistinsa perusteella.

Åke Johansson kirjoitti Jahti-lehdessä (5 / 2016), että hirven näköaisti on kehno. Hirvi näkee kaiken mustavalkoisena. Paras aisti on hajuaisti, ja kuuloaistikin on erinomainen.

Jenni Pii uskoo pillin tehoon.

- En ole koskaan pillittömällä autolla ajaessani törmännyt tilanteeseen, jossa tielle pyrkinyt hirvi olisi tehnyt yhtäkkiä täyskäännöksen ja kääntynyt takaisin sinne, mistä oli tulossakin. Hirvipilleillä varustetulla autolla ajaessani näin on käynyt todella usein. Metsän laidasta ilmestyy ravaava hirvi, aikomuksenaan suunnata tien ylitse. Yhtäkkiä hirvi joko pysähtyy täysin paikoilleen tai tekee äkkikäännöksen takaisin metsään. Itse en tätä käyttäytymismallia ole osannut selittää muulla tavoin kuin autostani kantautuvan hirvipillin äänellä.

Pii kertoo saman pätevän jäniksiin. Ne eivät jää juoksemaan auton edessä vaan pakenevat pahaa ääntä metsiin. Laiduntavat hevoset taas haluavat nähdä, mikä ihme niin pahaa ääntä pitää.

- Uskallankin väittää, että ajamieni kilometrien aikana olen välttänyt hirvipillien ansiosta monta hirvikolaria. En löydä villieläimen yllättävään käytökseen tai suunnan vaihdokseen muuta syytä kuin autossani ulvoneet hirvipillit, Pii kertoo.

Kaiken a ja o on kuitenkin ajonopeuden laskeminen.

- Vaikka olenkin havainnut hirvipillin toimivaksi laitteeksi, pudotan hämärän ja pimeän aikaan ajonopeuttani. Luotan hirvipillin tehoon mutten luota siihen, että jokainen metsän asukki sen varmasti kuulee.

- Kahdeksankympin vauhdista on täysin realistista saada pudotettua vauhti pois ja välttyä henkilövahinkoja aiheuttavalta törmäykseltä. Puhumattakaan siitä, kuinka paljon laajempi kuljettajan havainnointialue on verrattuna esimerkiksi sadan kilometrin tuntivauhtiin, Jenni Pii korostaa.

Asiantuntija: "En ole nähnyt yhtä ainoaa luotettavaa tai puolueetonta tutkimustulosta niiden tehosta"

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi