Maanantai, 10.12.2018 
Jutta
Maakunta

Kolumni: Ilmaisia ämpäreitä ainakin parillesadalle ensimmäiselle

Voi, kun olisi haitari – ja osaisi sitä soittaa.

Jos minulla olisi paikallisradio, niin kyllä tietäisin, mitä siellä olisi ja mitä ei. Siitä tulisi radiokanava eläkeläisille ja nykymenoon kyllästyneille aikuisille, varhaiseläkeläisille, joille onni ja autuus on joka päivä pikkuisen lähempänä.

Nykyään radiokanaviakin on liikaa. Olisi edes yksi hyvä. Eläkeläisten radio voi olla sellainen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Eläkeläisillä on aikaa kuunnella radiota aamusta iltaan. Toki ohjelmaa pitäisi olla myös illasta aamuun niille, joilla ei ole yöllä muuta tekemistä. Uskollisista kuuntelijoista tuskin tulee pulaa, jos ohjelmat ovat kohdallaan ja mainokset lupaavat reippaita ale-tarjouksia. Silloin tällöin on viisasta luvata myös ilmaisia ämpäreitä ainakin parillesadalle ensimmäiselle jonottajalle.

Tämä on tärkeää: Eläkeläisten radiossa ei rämise rokki, ei räksytä räppi eikä ulkomainen häiriömusiikki. Pelkästään suomenkielistä iskelmää ja vanhaa kotimaista tanssimusiikkia. Sellaista se on kunnon radiomusiikki, vaikka sitäkin on kahdenlaista – oikeaa ja väärää.

Toki joskus juhlapäivän kunniaksi, herkkupalaksi ja harmaan arjen piristäjäksi voi radio soittaa laulun Frank Sinatralta, Dean Martinilta tai Louis Armstrongilta. Niillä on muutama kelpo kappale, vaikka sanoista ei mitään ymmärräkään.

Joka päivä tulisi radiosta ainakin aamupäivän ajan ohjelma Terveiset tutuille ja onnitteluja myös. Siinä laitettaisiin terveisiä ja soitettaisiin toivemusiikkia.

Kyllä olisi somaa soittaa terveiset radioon vaikkapa omalle aviopuoliskolle, joka tuossa sohvan toisella reunalle niitä jo odotteleekin. Lutuiset kiitokset yhteisistä vuosista, myös ylä- ja alamäestä, ja toivekappaleena Tahdon olla sulle hyvin hellä.

Iltapäivällä Eläkeläisten radiossa luettaisiin tuntitolkulla tekstiviestejä. Niitä nimittäin riittää, ja jos loppuvat kesken, niin sitten keksitään lisää. Tuskin se työtä kummempaa on tekstiviestienkään keksiminen.

Tekstiviestiohjelmia olisi kahdenlaisia. Valmiiksi toimitettuja tekstiviestipaketteja lukisi joku tunnettu ääni tai imitaattori. Hauskat viestit lurittelisi Jope Ruonansuu ja ikävät känisisi Aino Inkeri Ankeinen.

Sitten olisi ohjelma, jonne kuka tahansa voi soittaa tekstiviestinsä tai vaikka kirjoittaa postikortilla. Sinne saisi sananvapauden nimissä ja vastuun rajoissa laittaa sen, minkä 151 merkin viestiin saa survotuksi. Totta kai tätäkin ohjelmaa sensuroitaisiin ja julki valittaisiin vain poliittisesti tarkoitushakuiset viestit.

Puhuttu tekstiviesti on kirjoitettua paljon tömäkämpi, koska siihen saa mukaan myös tunteen värit.

Radiobingo olisi myös vakio-ohjelmistoa. Osallistujat saavat lunastaa radiosta esitäytetyt bingolaput. Juontaja puhuu mukavia, soittaa musiikkia ja arpoo bingon numeroita. Sitten kun napsahtaa nurkka-, vaaka- tai pystybingo, niin soitto radioon ja rivin voittotarkistus.

Tällainen ohjelmaa pitää yllä vuorovaikutuksen taitoja ja motoriikkaa. Samalla se opettaa käyttämään nykyaikaisia atk- ja digivempaimia. Bingo edistää terveyttä ja pirteää mieltä.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa