Perjantai, 14.12.2018 
Jouko
Maakunta

Kolumni: Ylioppilaslehden puolivuosisatainen työ on noin vain ohi

Tämä uutinen pysäytti, meni väärään kurkkuun ja nosti omilta ylioppilaskunta-ajoilta tutun punan kasvoille. Itä-Suomen ylioppilaskunta päätti lakkauttaa perinteikkään ylioppilaslehti Uljaan edustajiston kokouksessa aivan liian hätäisellä valmistelulla.

Monen alumnin ja entisen ylioppilaslehden tekijän mielestä päätöksellä ei poljettu pelkästään lehteä instituutiona, vaan journalismia, sananvapautta ja demokratiaa.

Itä-Suomen ylioppilaskunnan tiedotteen mukaan päätöksen taustalla on ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) maksun korotus, jota edustajisto ei halunnut lisätä jäsenmaksuun vaan kattaa 40 000 euron kustannukset lakkauttamalla ylioppilaslehden. Säästyneitä rahoja käytetään myös lukuvuosikalenterin tuottamiseen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Uljas kuitenkin uutisoi keskiviikkona verkkolehdessään, että samassa kokouksessa edustajisto päätti nostaa hallituksen palkkioita peräti yli 20 000 eurolla ensi vuonna.

Uljaan päätoimittaja Jussi Turunen kommentoikin Karjalaisen haastattelussa keskiviikkona, ettei pelkillä talousluvuilla ollut merkitystä, kun lehden toiminta haluttiin edustajistossa ajaa alas sen tarkempaa selvitystyötä tekemättä.

Ylioppilaslehden historiassa on ennenkin väännetty kättä edustajiston kanssa.

Se kuului asiaan, sillä lehdellä on ollut myös merkittävä journalistinen rooli ylioppilaskunnan muodostaman pienoisyhteiskunnan vallan vahtikoirana.

Milloin vastakkain on asetettu lehden journalistinen ja tiedotuksellinen rooli, ja milloin lehden sisältöjä on arveltu jonkin tietyn poliittisen ryhmän tarkoitusperiä puoltaviksi.

Ylioppilaslehden toimituksen ovet olivat kuitenkin avoimet kaikille ylioppilaskunnan jäsenille. Niiden kautta monet opiskelijat kulkivat päätyen työelämään journalismin pariin niin maakunnallisiin kuin valtakunnallisiin medioihin.

Ylioppilaslehti oli ammatillinen kehto, jossa itsekin sain opetella valokuvausta, kirjoittamista, lehden taittamista, tiimityöskentelyä ja elämää yleensä.

Paikallinen ylioppilaslehti on ollut tähän asti ylpeyden aihe. Se on koettu opiskelijoiden äänitorveksi ja heidän maailmankuvansa peiliksi myös yliopistokampuksen ulkopuolella.

Monet entiset lehdentekijät ja alumnit ovat seuranneet lehteä myös yliopistolta valmistumisen jälkeen aina valtion päättävissä elimissä ja puoluetoimistoissa asti.

Siksi tuntuukin äärimmäisen surulliselta, etteivät itse ylioppilaat nähneet oman ylioppilaslehtensä arvoa. Mikään monikanavainen someviestintä tai tiedotusstrategia ei korvaa sen lähes 50 vuoden aikana rakentamaa brändiä.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa