Perjantai, 13.12.2019 
Seija
Maakunta

Kolumni: Raiskaustilastot johtavat harhaan - pahin jää näkemättä

Raiskausrikokset ovat erityisen tunteita kuohuttava rikollisuuden laji. Viime aikoina on julkisuuteen tullut joitakin vielä tavallistakin pöyristyttävämpiä tapauksia.

Kun poliisin tai Tilastokeskuksen julkaisemia seksuaalirikoslukuja katsoo jo valmiiksi järkyttyneenä, saattaa syntyä käsitys, että tilanne on Suomessa menossa huonompaan päin. Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä on Suomessa kasvanut koko 2000-luvun ajan. Ulkomaalaisten osuus epäillyistä on rikoslajista riippuen 20–30 prosenttia.

Olen toimittajana seurannut rikollisuustilannetta tältä osin jo vuosien ajan. Ensimmäisen kerran uutisoin Karjalaisessa poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten lisääntymisestä jo kahdeksan vuotta sitten. Tuolloin poliisin tietoon oli vuoden aikana tullut 2 205 seksuaalirikosta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Viime vuonna tietoon tuli 3 269 seksuaalirikosta. Onko tilanne toisiaan näin paha?

Ei, se on paljon pahempi.

Lukuisista tutkimuksista tiedetään, että seksuaalirikollisuus on tyypillisesti piilorikollisuutta, josta vain pieni osa tulee poliisin tietoon ja siten tilastoidaan.

Kahdeksan vuotta sitten kirjoittamassani uutisessa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija arvioi, että poliisin tietoon tulee noin kymmenen prosenttia tapahtuneista seksuaalirikoksista.

Nimensä sittemmin Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutiksi muuttaneen laitoksen tämänhetkinen arvio on 10–20 prosenttia.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Rikollisuustilanne 2017 -raportin mukaan uhritutkimusten perusteella on syytä olettaa, että seksuaalirikollisuuden kokonaismäärä on pysynyt melko vakiona, vaikka poliisin tietoon tulleet määrät ovat kasvaneet.

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön instituutti arvioi viimeksi kuluneen 25–30 vuoden aikana jopa vähentyneen, vaikka poliisin tilastoissa se näyttää päin vastoin selvästi lisääntyneen.

Sekä poliisi että Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti katsovat, että ristiriitaa selittää ilmoitusherkkyyden lisääntyminen. Suomeksi: yhä useampi seksuaalirikos tulee poliisin tietoon.

Rumenevat tilastot ovat tästä näkökulmasta myönteinen asia. Yhä useampi uhri uskaltaa ilmoittaa poliisille, ja toivottavasti myös yhä useampi tekijä saa tuomion.

Tai näin ainakin voi toivoa – tällä hetkellä poliisin tietoon tulleista tapauksistakin vain noin viidennes johtaa tuomioon.

Edelleen tänäkin vuonna ovat tuhannet seksuaalirikosten uhrit jättäneet ilmoittamatta poliisille. Edelleen nämä tekijät kävelevät vapaana – sanoin kuin huomattava osa niistä tekijöistä, joiden teosta on ilmoitettu poliisille.

Minkä viestin tämä antaa uhreille, tekijöille ja koko yhteiskunnalle?

Tämä on se asia, mistä meidän tilastoihin tuijottamisen sijaan pitäisi todella olla huolissamme.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa