Lauantai, 23.2.2019 
Aslak
Maakunta

Kolumni: Lähestulkoon normipäivä toimistossa

Perjantaina 1. helmikuuta olen menossa iltavuoroon, joka alkaa kello 14.15.

Aamulla vilkaisen Huaweini työsähköposteja. Viesti Nurmeksesta. Toimittaja elää kontakteistaan.

”Oletko huomannut...?”

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Maaseutukaupungissa 3G avaa viestissä tulleen linkin hitaasti, kauemmin kuin Danny laulaa Kauan.

Pärstän ja hampaiden pesun jälkeen näen, että liikenneministeri Anne Berner (kesk.) on yhtiöittämässä raideliikennettä ja hankkimassa rahat Turun ja Tampereen tunnin junille.

Olin ajatellut nukkua makeasti puolen päivän kahden puolen. Suunnitelmat muuttuvat.

”Tulen heti kun pääsen. Teen Bernerin. Pääjuttu ja kainalo, ainakin”, naputtelen viestin työpaikalle.

Työmaalla alan seuloa aineistoa. Joku käy ovella.

”STT tekee isoa pakettia rautateistä!”

”Ei se mitään, meillä on parempi.”

Suomennetaan. STT tekee juttunsa kliinisesti koko maan näkökulmasta, Karjalaisessa maailmaa katsotaan pohjoiskarjalaisin ja itäsuomalaisin linssein.

Homma etenee jokseenkin, kuten pitää. Tulee sanottua, että Turku ja Tampere saavat ohituskaistan. Ei siinä mitään, eivät kaikki matkustajat Manseen ja Turkkuse jää. Nopeampi yhteys palvelee myös oululaisia. Lentorata on paketissa mukana, hyvä.

Itäradalle on lupaus. Mitään muuta ei voisi ollakaan, kun ratavarausta ei ole vielä edes Kymenlaakson maakuntakaavassa. Pahkasika-lehden juridinen viisaus pätee: toisen maalle ei saa rakentaa, ei edes pohjakakkua valaa. Vieläkään.

Ratahankkeiden älyttömän nopea kallistuminen tulee kirjatuksi.

Viikonloppuna Hämeen Sanomien taloustoimittaja Arno Juutilainen antaa rataratkaisuille mitä kuuluu ja kuka käskee.

”Valtiovalta aikoo rakentaa uusia ratayhteyksiä hankeyhtiöillä. Yhtiöt lainaavat rahat ratojen rakentamiseen ja valtio takaa niiden lainat. Mallia perustellaan sillä, että valtion budjettiin ei mahdu määrärahoja ratojen rakentamiseen. Rahaa uusiin ratoihin tulisi myös kunnilta ja käyttäjiltä... Hankeyhtiöihin piilotetaan uusia miljardivelkoja, joka kaadetaan tulevien sukupolvien maksettaviksi... Tietenkään tällaisia rahoja ei voida kirjata valtion budjettiin, vaan ne ulkoistetaan hankeyhtiöihin, jotka rahoitetaan myöhemmin verovaroilla.”

Useimmilla suunnitelluilla ratayhteyksillä ei ole taloudellista pohjaa, Juutilainen väittää.

”Ykköseksi on kiilattu valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) kotikaupungin uusi rata, joka kutsutaan Turun tunnin radaksi... Suomen pääradan eli Helsingistä Tampereelle vievän radan uusille kiskoille ei ole edes suunnitteluvaroja. Radan liikenne ja sen liikenteen kasvattamisen mahdollisuudet ovat kuitenkin moninkertaiset Turun rataan verrattuna.”

Juutilainen arvelee, että kustannusarvioissa on ehkä jopa nolla liian vähän.

Kollegan puheenvuoroa pitää sulatella.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa