Keskiviikko, 1.4.2020 
Peppi, Raita, Pulmu
Maakunta

Kolumni: Tulevaisuus tehdään työllä – siinä olisi oikea vaaliteema

Piti tulla sotevaalit. Tai ilmastovaalit. Tai maahanmuuttovaalit.

Ei tullut oikein mitään näistä. Yllättävän moni sanoo, ettei edes tunnu vaaleilta.

Vähän semmoiseltahan se vaikuttaa, valjulta ja väljähtäneeltä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Onko niin, että nyt maksetaan hintaa päättyvän vaalikauden luokattomasta politiikasta?

Äkkinopeat some-heitot ovat syrjäyttäneet pohtivan argumentoinnin ja rakentavan keskustelun.

Kautensa lopettavasta eduskunnasta tuli aikuisten ihmisten lastentarha. Se oli ihan edustajien oma valinta.

Jospa uudet valitsisivat toisin.

Jos huhtikuun eduskuntavaaleilla pitää olla joku teema, niin olkoon se tulevaisuus.

Tulevaisuusvaalien toinen avainsana alkaa sekin t-kirjaimella. Se on työllisyys.

Sipilän hallituksen ei pitänyt onnistua työllisyysasteen nostamisessa 72 prosenttiin. Vielä reilu vuosi sitten tavoitetta pidettiin yleisesti utopiana.

Yli 72 prosentin taso on saavutus, mutta se ei riitä. Aivan oikein nyt puhutaan 75 prosentin tasosta seuraavalla vaalikaudella ja sen jälkeen kipuamisesta pohjoismaiselle 80 prosentin tasolle.

Hämmästyttävän vähän vain on vaalipuheissa esitetty keinoja työllisyyden parantamiseksi, vaikka se on tulevaisuudenkin hyvinvointitekijä numero yksi.

Riittäviä ja tasalaatuisia sote-palveluita ei voida järjestää joka puolella maata, ellei julkinen talous ole kunnossa.

Se saadaan pidettyä vahvana ja vieläpä vahvistuvana vain korkealla työllisyysasteella ja tarkalla menojen kohdentamisella.

Suomi pyrkii julistuspuheissa jopa ilmastonmuutoksen torjunnan johtavaksi maaksi maailmassa.

Vaikka yksilöt ja yritykset ovat päästöjen vähentämisen keskiössä, myös julkinen valta voi tehdä paljon. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on toimia, helpoimpana esimerkkinä vaikka verotuet, joihin tarvitaan myös valtion rahaa.

Rapakunnossa olevasta julkisesta taloudesta ei ole ilmastotoimijaksi. Tässäkin mahdollisimman korkea työllisyysaste on ratkaisevassa asemassa.

Aivan oma lukunsa on eläkejärjestelmän kestävyys. Tilastokeskuksen marraskuisen väestöennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2070 noin 2,1 miljoonaa työllistä ja 1,8 miljoonaa eläkkeensaajaa. Siinä välissä pikkulapset, koululaiset ja tuen tarpeessa olevat. Kestämätöntä.

Tarve työeläkemaksun voimakkaaseen korottamiseen näyttää realisoituvan noin vuonna 2045. Siihen ei muuten ole pitkä aika.

Sitä ennen pitää saada reippaasti lisää työperäistä maahanmuuttoa ja kääntää syntyvyys voimakkaaseen kasvuun, jotta meillä on ylipäätään mahdollisuus selviytyä.

Kyse on sote-palveluista, ilmastosta ja vielä työelämässä olevien ikäluokkien eläkkeistä.

Kyse on tulevaisuudesta, joka tehdään työllä. Vain ja ainoastaan työllä.

Semmoiset vaalit näiden pitäisi olla.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa