Sunnuntai, 8.12.2019 
Kyllikki
Maakunta

Markku Kauppinen Karjalaisen haastattelussa helmikuussa 2019: Koki onnistuneensa urallaan parhaiten Kevan toimitusjohtajan tehtävissä

  • Esa Kurki
  • Samuli Kuittinen
Markku Kauppinen kuvattuna heinäkuussa 2016. Markku Kauppinen kuvattuna heinäkuussa 2016.

Joensuulainen pitkäaikainen kuntapoliitikko ja entinen kansanedustaja Markku Kauppinen on menehtynyt. Asiasta kertoi Joensuun kaupunki torstaina.

Karjalainen haastatteli Kauppista helmikuussa tämän 70-merkkipäivänä. Ohessa haastattelu kokonaisuudessaan.

Erityissuhde mediaan

Vaalit ovat määrittäneet paljon Markku Kauppisen uraa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Pienet äänierot ratkaisivat kahdesti, että Markku Kauppisen ura kansanedustajana kesti vain yhden kauden. Hän pyrki ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 1972 opiskelijoiden asettamana ehdokkaana, ja seuraavissa vaaleissa 1975 edustajan paikka jäi vain noin sadan äänen päähän.

Vuonna 1979 joensuulainen nousi eduskuntaan, mutta jatkoa ei seurannut enää neljän vuoden päästä, jolloin hän putosi oman muistikuvan mukaan noin 60 äänen erolla.

Vuoden 1983 keväällä vaikutusta saattoi olla myös Karjalaisen artikkelilla, joka piti Kauppisen (kesk.) läpimenoa varmana mutta arvioi muun muassa Matti Puhakan (sd.) valinnan olevan tiukoilla.

– Matti sai tuolloin äänivyöryn, ja hyvä niin. Varmaan elämä olisi ollut jossakin määrin toisenlaista, jos vaalitulos olisi ollut minulle suotuisa, Kauppinen arvelee mutta tiedostaa samalla jälkiviisauden hedelmättömyyden.

Entä ratkeavatko tulevat eduskuntavaalit siihen, kuka lupaa eniten vanhustenhoitoon?

– Näyttää, että mielikuvat ratkaisevat paljon, mutta vaaleihin on aikaa, ja on nähty, että gallupit heiluvat.

Arkistosta-Kauppinen1Karjalainen20121221 Kauppinen helmikuussa 2010. Kuva: Sakari Lindell

Markku Kauppinen syntyi kuusilapsiseen perheeseen Kinnulan kunnassa vuonna 1949. Isä toimi metsätyönjohtajana ja myöhemmin kauppiaana, mutta kotitarpeeksi myös hieman viljeltiin.

Markku-poika kävi ensimmäisen luokan koulua Kinnulassa, ennen kuin perhe muutti pääkaupunkiseudulle.

Opintonsa Kauppinen suoritti pääosin Joensuussa yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkintoon saakka. Vuonna 2005 valmistunut väitös käsitteli sitä, miten kuntien palvelukyvyn on käymässä.

Vuosina 1945–1950 syntyneet suuret ikäluokat ovat eläneet niukkuudesta toiseen: ensin ei ollut tarpeeksi kouluja, sitten työpaikkoja ja nyt ei meinaa löytyä hoitopaikkoja tarvitseville – ainakaan kunnollisia.

– Väitöstyön tekoaikaan kunnassa saattoi olla vielä 4–5 työikäistä yhtä 65-vuotiasta kohden ja nyt monissa kunnissa suhde on yhden suhde yhteen. Silloin tilanne on jo hankala – lähes mahdoton.

Kauppinen arvioi, että kuntien ”pudotuspeli” etenee, ja 10 vuoden kuluttua maassa on 80–100 kuntaa nykyistä vähemmän.

– Toki pienemmissäkin yksiköissä pystytään pyörittämään kuntapalveluita ja talouttakin, kuten monet esimerkit ovat osoittaneet.

Myrskynsilmään Kauppinen joutui kymmenen vuotta sitten niin kutsutussa vaalirahakohussa. Se jätti joensuulaiselle hyvin happaman maun erityisesti median toiminnasta.

Mies kokee onnistuneensa urallaan parhaiten Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) toimitusjohtajan tehtävissä, jotka hän jätti paineen alla ennenaikaisesti heinäkuussa 2009. Kauppisen mukaan Kevasta ei tullut paineita lähtöön, vaan ne tulivat ulkopuolelta, näkyvimmin Helsingin Sanomista.

– Lehdellä oli päähänpinttymä, että Kevalla on Rovaniemellä moottorikelkkatehdas, vaikka tehtaan omistaa kanadalainen globaali yritys Bombardier. Sen tytäryhtiö kilpailutti sijoittajia, kuka tulee tehdaskiinteistön omistajaksi, ja Keva voitti kilpailun 20 miljoonan euron sijoituksella.

Kevan epäonneksi Rovaniemellä sukkuloi Bombardierin liiketoimiin liittyen myös Nova Group, joka oli vaalirahoituskohun keskiössä.

– Hesarissa meni puurot ja vellit sekaisin, kun se kirjoitti minun lahjoittaneen 20 miljoonaa euroa pienipalkkaisten eläkkeensaajien varoja Nova Groupille. Lehti piti juttua yllä, ja iltapäivälehdet menivät vielä vähän pidemmälle.

– Paine tuli sieltä ja minä pyysin eron.

Kauppinen huomauttaa, että tehdaskiinteistösijoitus on osoittautunut onnistuneeksi ja jauhaa edelleen hyvää eläkkeensaajille.

Kevan toimista ei löydetty virheitä. Poliisi tutki julkisen paineen alla Kauppisen tekemisiä, mutta syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen.

Kauppinen harkitsi jatkotoimia Helsingin Sanomia vastaan, mutta hän totesi osapuolten resurssien epäsuhdan ja luopui ajatuksesta.

MarkkuKauppinenKarjalainen20160730 Kauppinen perheen vapaa-ajankodin maisemissa Ilomantsissa kesällä 2016. Kuva: Samuli Kuittinen

70 vuotta: Markku Kauppinen

Syntynyt Kinnulassa 19.2.1949, asuinpaikka Joensuu.

Perhe: vaimo, tytär ja kolme lastenlasta.

Harrastukset: liikunta, lukeminen, opiskelu.

Joensuun korkeakoulusta luokanopettajaksi 1972 ja Joensuun yliopistosta kasvatustieteiden maisteriksi 2002 ja yhteiskuntatieteiden tohtoriksi 2005. Kaupunkineuvoksen arvonimi 2015.

Opettajana 1973–75, 1983–88.

Kansanedustajana 1979–83. Tasavallan presidentin valitsijamiehenä 1978 ja 1982.

Usean ministerin poliittisena sihteerinä 1975–1979. Sisäministeri Mauri Pekkarisen eritysavustaja 1991–92.

Lukuisia luottamustehtäviä. Joensuun kaupunginvaltuutettu 1973–88, 2013–

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja 2013–17, 1. varapuheenjohtaja 2017–

Kunnanjohtajana Kivijärvellä 1988–90 ja Savitaipaleella 1990–97. Kuhmon kaupunginjohtaja 1998–2004.

EU:n Alueiden komitean jäsen 1995–2004.

Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) johtaja 2004–05 ja toimitusjohtaja 2005–09.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa