Tiistai, 20.10.2020 
Kasperi, Kauno
Maakunta

Puuartisti Miikka Kotilaisen tuotteilla on jokaisella ainutkertainen tarinansa - "Olen vannonut, ettei meistä tule ikinä mitään huonekalutehdasta"

  • Esa Kurki
  • Marko Puumalainen
Miikka Kotilainen esittelee verstasateljeeta, jossa on ilo työskennellä niin valoisuuden kuin siisteyden ansiosta. Miikka Kotilainen esittelee verstasateljeeta, jossa on ilo työskennellä niin valoisuuden kuin siisteyden ansiosta.

Kontiolahtelainen Puuartisti tekee yksilöllisiä kalusteita ja sisustuksia. Yritystä pyydettiin muun muassa tekemään Olympiastadionin penkkiprojektiin, mutta siihen Kotilainen ei halunnut lähteä.

Puuseppäyrittäjä Miikka Kotilaisella on tällä hetkellä vähän erikoisempi raaka-ainetarve. Hän etsii metsäkeskuksen avustuksella sataa runkoa myrskyn kaatamia kuusia juurakoineen ja lupailee niistä selvästi parempaa kuutiohintaa kuin mitä kuusitukista yleensä maksetaan.

Puuartisti Oy:n yrittäjällä on vapaat kädet suunnitella edustussaunaa Etelä-Suomeen. Tuulenkaatopuut tarjoavat saunalle sen oman, ainutlaatuisen tarinan. Kun myrsky on valinnut ja niittänyt tarvittavan materiaalin, tämä ikään kuin vahvistaa raaka-aineen ekologisuutta ja oikeuttaa paremmin sen käyttöön.

Kuusirunkopuun ja -juurakon välistä luonnollista liitosta on hyödynnetty aiemminkin esimerkiksi kangaspuissa, kuten ilmenee Puuartistin kahvihuoneen seinältä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kuusi henkilöä työllistävälle Puuartistille alkava projekti on iso, sillä se tuo töitä 2–3 henkilötyövuoden verran. Sen tarkemmin Kotilainen ei halua paljastaa toimeksiannon yksityiskohtia.

Yrittäjä kertoo oman aikansa menevän lähinnä uuden suunnittelussa, pintakäsittelytesteissä sekä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tapaamisissa. Varsinainen puun työstäminen on jäänyt työntekijöille.

– Yksityiseltä puolelta on kysytty eniten mittatilaustyönä saunoja, ruokapöytiä ja sänkyjä. Omakotitalorakentamisessa tuntuu olevan entistä suuremmassa roolissa, että saunojenkin sisustus viedään kalustemaiseen suuntaan.

Puuartisti2Karjalainen20190831 Mökille menevän ruokapöydän kansi ja jalkarakenteet ovat valkotammea.

Kotilainen kertoo, että esimerkiksi yrityksen tekemien ruokapöytien hinnat lähtevät paristatonnista, ja ylärajana on asiakkaan mielikuvitus – ja kukkaro.

– On tietysti kiva tietää jo ennen suunnittelun aloittamista asiakkaan budjetti, jottei suunnittelutyön jälkeen ilmene, että budjetti onkin jo ylitetty kolminkertaisesti.

Asiakkailla on mahdollisuus teettää kalusteita ja sisustusratkaisuja myös omista puistaan.

Suuri osa Puuartistin raaka-ainepuusta on piha- ja puistopuita. Elokuussa verstaan pihalla oli Vapaudenpuiston puiden runkoja. Pari viikkoa sitten Joensuun kaupunki tiedotti, että Puuartisti jalostaa Vapaudenpuiston puista penkkejä kaupunkilaisten käyttöön.

Puuartisti4Karjalainen20190831 Vapaudenpuiston järein poppeli on tyviläpimitaltaan 140 senttiä. Puista on tulossa penkkejä.

Yrityksen kahvitilasta löytyy Kiteen pappilan pihassa kasvanutta jytäkkää lehtikuusta: se muodostaa perinteisestä pirttipöydästä melkoisesti erottuvan taideteoksen. Kotilainen lupaa, että vastaavanlaisen modernisoidun, uniikin pöydän saa kotiinsa alkaen 3 000 eurolla.

Mittatilaustöiden teko on luonnollisesti varmempaa pienelle yritykselle kuin tehdä ensin valmiita sarjoja varastoon ja lähteä sitten markkinoimaan niitä. Puuartistin tuotanto perustuu juuri uniikkiuteen, ainutkertaisuuteen.

Puuartistin tuo Kauris- ja Ilosaari-piensarjat markkinoille, mutta numeroituja kalusteita valmistetaan vain tilausten pohjalta.

Ilosaaren puista on valmistunut ensimmäinen protopöytä, sohvapöytä. Kauris-sarjan sivupöytä oli puolestaan Taitaja2019-kisojen kilpailutyönä, ja kilpailutyöt myytiin viimeistelyn jälkeen huutokaupalla. Kauris-sarjaan on suunniteltu lisäksi työ- ja yöpöydät.

Puuartisti8Karjalainen20190831 Miikka Kotilaisen mukaan Ilosaaren pihlajasta tuppeensahatun lankun käyttökohde ei ole vielä selvillä.

Kotilainen korostaa, että pienverstaan ei kannata missään nimessä siirtyä laajaan sarjatuotantoon.

– Olen vannonut, ettei meistä tule ikinä mitään huonekalutehdasta. Kymmenen kappaletta on vielä ok, mutta sitä suurempien sarjojen valmistus myydään ulkopuolelle, koska emme olisi enää tehokkaita tekemään niitä.

Puuartistia kysyttiin yhdeksi yhteistyöyritykseksi myös Helsingin Olympiastadionin penkkiprojektiin, mutta koska yrityksellä ei ole kokemusta vastaavan kokoluokan hankkeista, Kotilainen luopui ajatuksesta liian riskialttiina.

Puuartisti9Karjalainen20190831 Evgeny Rongonen (vas.) ja Mika Kareinen mallailevat, miten pöydän kansi syntyy valkotammesta.

Yritys sai viime lokakuussa käyttöönsä laajennetut tilat Kontiorannassa.

– Lämmin tila tuplaantui 280 neliöstä ja lisäksi meillä on valmiudet muuttaa nykyistä varastotilaa lämpimäksi tuotantotilaksi 400 lisäneliötä. Nykyiselle kuuden hengen koplalle, viidelle vakituiselle ja yhdelle osa-aikaiselle, tilat ovat aika optimaaliset.

Kotilainen ennakoi, että tänä vuonna Puuartistin liikevaihto nousee yli 300 000 euron, kun viime vuonna se jäi 132 000 euroon.

Yritys on saanut kokoonsa nähden paljon näkyvyyttä. Miikka Kotilainen antaa tästä tunnustusta veljelleen Joona Kotilaiselle, joka on osakkaana Puuartistissa ja jolla on oma markkinointitoimisto Tovari.

Yksi mediatempauksista olivat Ähtärin pandoille toimitetut isot puupallot, jotka ovat kestäneet hyvin eläintarhan asukkien kynsissä ja hampaissa.

– Keväällä meidät näkee sitten telkkarissa, kanavaa ja ohjelmaa en voi vielä kertoa.

Keväällä meidät näkee sitten telkkarissa, kanavaa ja ohjelmaa en voi vielä kertoa.

Joona Kotilainen

Pihlaja kuuluu Miikka Kotilaisen omiin suosikkipuulajeihin.

– Se on kovaa, mutta siinä on jotenkin lämpöä. Omenapuu on myös samantyyppinen, mutta omenapuissa on vielä enemmän vänkyröitä kuin pihlajissa.

Pihlaja nousi kalustepuuna julkisuuteen, kun vuonna 1993 valmistuneeseen Mäntyniemeen tuli presidentin työhuoneeseen pihlajakalusteita.

– Kiteeläinen puuseppämestari Auvisen Seppo oli tekemässä Mäntyniemen kalusteita. Olin hänen opissaan opiskeluaikaan, mikä toimi yhtenä isona innoittajana minulle ryhtyä puusepäksi.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi