Tulosta tämä sivu
Maakunta

Droneakin kokeillaan karkottamiseen – kiteeläisen Pekka Partasen pellot ovat olleet valkoposkihanhien suosiossa

Kiteellä Koivikon pelloilla arvioidaan olleen enimmillään parikymmentätuhatta hanhea. Vuosi vuodelta linnut ovat entistä kesympiä. Kiteellä Koivikon pelloilla arvioidaan olleen enimmillään parikymmentätuhatta hanhea. Vuosi vuodelta linnut ovat entistä kesympiä.

Luonnonvarakeskus ja ely-keskus testaavat erilaisia pelottimia lintujen karkottamiseksi. Myös tuhoja tutkitaan.

Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Katja Ikonen ja tutkimusmestari Riitta Tykkyläinen mittaavat Värtsilän laaksossa, kuinka paljon nurmi on kasvanut hanhien syömällä alueella ja kuinka paljon häkin alla, jonne valkoposkihanhilla ei ole pääsyä.

Syysmuuton jälkeen tulokset lasketaan yhteen ja tuloksista päätellään, paljonko linnut ovat tehneet vahinkoa.

Tutkimuskohteita on muuallakin kuin Värtsilässä: nelisenkymmentä seuranta-alaa on valikoitunut Keski-Karjalasta ja Joensuun seudulta Iiksenniityllä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Valkoposkien aiheuttamia vahinkoja yritetään ehkäistä myös erilaisilla pelottimilla. Käytössä on maahan kiinnitettyjä ja narun päässä tuulessa heiluvia heliumpalloja sekä petolintuleijoja. Myös ihmisvoimin karkottamista testataan.

Ely-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Mika Pirinen laittaa vielä paremmaksi: hän lennättää dronea hanhiparveen. Rajan pinnassa siihen tarvitaankin erityisluvat.

Samoja alueita kiertää myös suunnittelija Harri Kontkanen ely-keskuksesta. Hänkin auttaa karkotuspuuhissa vaikka hänen näkökulmansa on hanhien aiheuttamissa vahingoissa ja niiden korvaamisessa.

KAKatjan-palloKarjalainen20190928 Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Katja Ikonen virittää Värtsilän laaksossa heliumpalloa hanhipelokkeeksi. Tutkimuksessa selvitetään eri pelottimien ja karkotustapojen tehoa.

Käveltyjä kilometrejä tulee runsaasti, sillä jokainen tutkimusala pyritään kiertämään joka toinen päivä. Projekti alkoi syyskuun puolessa välissä ja jatkuu jonnekin lokakuun puoleen väliin. Kyse on kolmen vuoden projektista.

Pelottimista tiedetään jo, että valkoposkihanhet tottuvat nopeasti uusiin asioihin.

Ihmisvoimin pelottelu ajaa kyllä linnut lentoon. Ne kaartelevat aikansa ja palaavat kohta takaisin. Dronen käytöstä on samanlaisia havaintoja.

Mika Pirinen sanoo, että karkottaminen on kaksipiippuinen juttu, sillä ylimääräiset lentelyt kuluttavat lintujen energiaa, minkä vuoksi niiden on syötävä entistä enemmän.

Tehokkain haittojen ehkäisijä olisi palauttaa Venäjän puolen peltoja viljelykäyttöön, jolloin siellä olisi jälleen linnuille syötävää.

Vaikka tulokset ovat nähtävissä, tarvitaan tutkittua tietoa muun muassa karkotuskeinojen ja vahingonkorvausten arvioimiseksi.

Pelokkeet-ja-hanhetKarjalainen20190928 Koivikolla linnut ovat jo tottuneet haukkaleijoihin.

KAKatja-mittaa-vaakaKarjalainen20190928 Katja Ikonen (vas) ja Riikka Tykkyläinen kirjaavat nurmen kasvua hanhien syömältä ja niiltä suojassa olevilta alueilta.

Kiteeläisen maatalousyrittäjän Pekka Partasen pellot ovat olleet valkoposkihanhien suosiossa alusta pitäen eli toistakymmentä vuotta.

Partanen sanoo, että aluksi linnut uskaltautuivat vain peltojen keskelle, mutta nyt ne ovat joka paikassa eivätkä pelkää mitään.

– Onhan niitä aktiivisia pelottimia, kuten paukuttimia, mutta niiden käyttöön pitää hakea maksullinen lupa. Turha maksaa, jos pelotin ei toinna mitään.

KAHanhet-lahikuvaKarjalainen20190928

Hanhet-ja-navettaKarjalainen20190928

Hanhet aiheuttavat viljelijöille mittavaa vahinkoa. Koko Pohjois-Karjalassa ensi viikolla maksuun tulee liki puolen miljoonan euron korvaukset, jotka pääosin ovat viime kevään tuhoja.

Rääkkyläläisen lintuharrastajan Markku Halosen mukaan hanhimuutto alkoi noin viikko sitten. Hänen mukaansa suurin osa linnuista on mennyt yli ja asettunut Kouvolan ja Elimäen seudulle.

– Oravilahdella Rääkkylässä on noin satatuhatta lintua. Koivikolla vaihtuvuus on suurta, mutta siellä on enimmillään ollut parikymmentätuhatta hanhea.

Suuria hanhimääriä on nähty esimerkiksi Kiteenlahdessa, Värtsilässä ja Tohmajärvellä Valkeasuolla.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa