Tiistai, 12.11.2019 
Virpi
Maakunta

Vuoden 2019 sienitietäjä löytynyt – 14 visailijaa tunnisti Karjalaisen sienivisassa kaikki viisi kilpailusientä

  • Heli Sallinen
  • Heli Sallinen
Kalervo Rinne tuntee sienet. Niitä hän keräilee muun muassa omalta pihaltaan. Tällä kertaa varisseiden lehtien seasta löytyi laukkanahikas. Se on oivallinen maustesieni. Nimensä mukaisesti se maistuu valkosipulilta. Kalervo Rinne tuntee sienet. Niitä hän keräilee muun muassa omalta pihaltaan. Tällä kertaa varisseiden lehtien seasta löytyi laukkanahikas. Se on oivallinen maustesieni. Nimensä mukaisesti se maistuu valkosipulilta.

Karjalaisen sienivisan viimeisen kierroksen oikea vastaus oli isokaulussieni.

Karjalaisen tämän syksyinen sienivisa on nyt päätöksessään. Viimeiselle eli viidennelle kierrokselle vastauksensa antoi 155 vastaajaa, joista oikean nimen sienelle osasi antaa 112. Tuo viimeisen kierroksen sienihän oli isokaulussieni.

Yleisin väärä vastaus oli kangaskärpässieni, mutta sientä luultiin myös kehnäsieneksi ja valkovillaseitikiksi.

Sienikirjan saa tällä kierroksella Hilkka Pajarinen Joensuusta. Tuotepalkinto menee Eeva Heikkiselle Joensuuhun. Oikein paljon onnea!

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Sienivisa-viikko-5 Isokaulussieni tunnistettiin hyvin sienivisan viimeisellä kierroksella. Kuva: Kauko Salo

{desktop} {/desktop}
{!desktop} {/desktop}

Isokaulussieni on kookas lahoavissa ja maatuneissa puissa, kannoissa ja juurissa kasvava lahottajasieni. Täysi-ikäisen itiöemän lakin halkaisija on usein yli kymmenen senttimetriä.

Olen löytänyt pari vuotta sitten isokaulussienen itiöemäryhmän korpikuusipainanteesta, jossa suurimman itiöemän lakin halkaisija oli mitattuna 20,3 senttimetriä, Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Kauko Salo kertoo.

Isokaulussienen Jalan pituuskin voi olla 20 senttimetriä, mutta useimmin kymmenen senttimetriä. Kookkaana ja tuntomerkeiltään tunnistettavana isokaulussienen itiöemät ovat kuusimetsien kauneimpia sieniä.

Lakki on sileä ja aluksi selvästi limainen, mutta kuivalla säällä se voi kuivua pinnaltaan. Lakki on väriltään vaaleanruskea, harmahtava ja siinä voi olla myös lilan värisävyä. Lakin reunaosissa on valkoisia suojuksenjätteitä, joita näkyy valokuvassa.

Isokaulussieni kuuluu mustaitiöisiin helttasieniin. Valokuvassa helttojen väri on tumma ja niissä on violetinharmaata väriä. Kun oikein tarkasti katsoo kuvaa, helttojen terä on valkoinen tai vaalea.

Itiöemän jalka on paksuhko ja siinä on selvä rengas, mikä irtoaa helposti jalkaa kosketeltaessa. Renkaan alapuolella jalassa on isoja valkoisia siirottavia suomuja. Vanhoissa itiöemissä rengas muuttuu tummaksi, kun siihen varisee heltoista mustia itiöitä.

Isokaulussienen itiöemien maku on mieto.

– Vanhoissa itiöemissä haju on etova ja omassa nenässäni haju muistuttaa eltaantunutta rasvaa, enkä hajun perusteella sitä poimi syötäväksi. Isokaulussieni on lievästi myrkyllinen, sillä itiöemät ovat aiheuttaneet syöjille pahoinvointia ja myös vatsan kipua.

Myöhäissyksyn sienenä itiöemissä esiintyy vähän sienisääskien toukkia, mutta pienet etanat syövät mielellään lakin maltoa sen limapinnalta. Pohjois-Karjalan kuusimetsissä ja korpikuusikoissa isokaulussieni on melko yleinen, mutta joinakin vuosina se on harvalukuinen.

– Tänä vuonna syyskuun loppupuolella ja lokakuun alussa isokaulussienen itiöemiä löytyi melko runsaasti kosteista kuusimetsistä, Salo toteaa.

Mutta sitten Karjalaisen sienivisan lopullisiin tuloksiin. Sienivisaan osallistui tänä syksynä muutama henkilöä vaille 300. Tehtävänä oli arvata viisi sientä oikein. Visan sienethän olivat valkolehmäntatti, harmaarousku, haisuseitikki, kuusilahokka ja isokaulussieni.

Visailun toinen ja kolmas kierros osoittautuivat vaikeiksi. Harmaarouskun tunnisti kyseiseksi sieneksi vain 60 henkilöä kaikista osallistujista. Haisuseitikin tunnisti liki kahdestasadasta vastaajasta vain vajaa puolet eli 87 henkilöä.

Lopulta 14 visailijaa sai täyden värisuoran. Koska niin moni tunnisti kaikki sienet, voittaja löydettiin arpomalla.

Vuoden 2019 Karjalaisen sienitietäjä on Kalervo Rinne Tolosenmäestä.

Tämän vuoden sienivisan sienet eivät tuottaneet vaikeuksia kiteeläiselle Kalervo Rinteelle, 76.

– Tunnistin sienet heti, kun näin niiden kuvat, Rinne kertoo.

Ja miksei tunnistaisi, sillä onhan hän harrastanut sieniä yli 50 vuoden ajan. Hän on myös saanut palkkaa sienillä.

–  Opetin Joensuun yliopiston biologian laitoksella sivutoimisena tuntiopettajana sienitietoutta ja sienitutkimusta sienikartoitusta varten.

Rinteen mukaan sienikartoitus käynnistyi aikoinaan ensimmäisenä maassamme Pohjois-Karjalassa Markku Kirsin vetämänä.

– Minä olin siinä mukana. Selvittelimme, mitä sieniä Pohjois-Karjalassa kasvaa.

KAkalervo1Karjalainen20191018 Kalervo Rinteen mielestä haperot ovat parhaita sieniä.

Kalervo Rinne kertoo, että heillä syödään paljon sieniä ympäri vuoden. Pirjo-vaimon kanssa sienet kerätään, syödään tuoreena ja pakastetaan ja kuivataan talven varalle.

– Keräämme sieniä niin pitkälle kuin mahdollista. Nythän pitäisi alkaa hallavahakas nousemaan. Härmämalikkakin on myöhäissyksyn sieni, niitä on löytynyt jonkin verran. Sinivalmuskat eivät ole vielä nousseet.

Vaikka Kalervo Rinne kerää ja syö monenmoisia sieniä, hänellä on kuitenkin se ykkössieni.

– Haperot ovat parhaita sieniä. Tänä vuonna niitä ei löytynyt juurikaan. Viime vuonna haperoita oli runsaasti, ja meilläkin niitä taitaa olla vielä pakasteessa. Haperot ovat siitä hyviä, etteivät ne muuta makuaan pakastaessa eivätkä sitkisty.

– Haperot ovat lisäksi turvallisia sieniä, sillä mitkään suvun sienistä eivät ole myrkyllisiä. Ainoastaan pahan- ja polttavanmakuisia on joukossa.

Entä onko sieniasiantuntijalla antaa hyvää sieniruokavinkkiä?

– Juomme päivällä vaimoni kanssa kahvit ja otamme leipää. Ulkoa omalta pihalta voi käydä hakemassa haperoita, sinivalmuskoita ja keväisin vaikkapa käpynahikkaita. Sitten vain sienet pienennetään ja pannulle paistumaan. Vähän suolaa ja kananmunaa ja leivän päälle. Hyvää. Ja nopea valmistaa.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa