Lauantai, 26.9.2020 
Kuisma
Maakunta

Romahtamassa oleva autiotalo on ollut murheenkryyni Rääkkylässä jo vuosia - taloja hylätään Pohjois-Karjalassa vuosi vuodelta enemmän

  • Anna Tenhu
  • Juha Inkinen
Oravisalontien varressa oleva autiotalo on yksi Pohjois-Karjalassa tyhjilleen jääneistä rakennuksista, joihin on hankala löytää ratkaisua. Oravisalontien varressa oleva autiotalo on yksi Pohjois-Karjalassa tyhjilleen jääneistä rakennuksista, joihin on hankala löytää ratkaisua.

Autiotaloista ei toistaiseksi ole kunnille vielä päälle kaatuvaa riesaa, mutta lähivuosina kiinteistön omistajilta on vaadittava niiden purkua vaikka uhkasakon uhalla.

Pohjois-Karjalassa on yli 10 000 pientaloa, jotka on rakennettu vuosina 1940–1959. Tilastokeskuksen mukaan näistä taloista ei-vakinaisessa asuinkäytössä olevia on 1 467 kappaletta.

Tässä luvussa ovat mukana autiotalot, joista ei ole saatavilla kattavaa tilastoa. Kyselykierros Pohjois-Karjalan kuntiin antaa kuitenkin osviittaa siitä, että hylättyjen talojen lukumäärä on kasvamaan päin.

Monien autioituneitten kiinteistöjen rahallinen arvo on usein pienempi kuin niiden purkukustannukset, joten kiinteistön haltijat ovat jättäneet ne niille sijoilleen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kunnilla on kuitenkin korkea kynnys hallintopakkomenettelyyn, jossa kiinteistön omistajat pakotetaan purkamaan rakennukset uhkasakon uhalla.

Raakkylan-autiotalo29Karjalainen20191015 Voihan murheenkryyni, pohtii Kalevi Harinen Oravisalossa sijaitsevan autiotalon edessä. – Kyllähän nämä ovat rasitteena kunnalle, mutta purkamisen jälkeen niiden mukana häviää yksi osa paikkakunnan historiaa.

{desktop} {/desktop}
{!desktop} {/desktop}

Oravisalontien varressa on romahtamisvaarassa oleva autiotalo, joka on ollut Rääkkylän kunnan rakennustarkastajan Kalevi Harisen mukaan kunnan riesana jo useamman vuoden.

Harisen mukaan kunta ei tohtisi vaatia omistajilta rakennusten purkamista, koska Harinen tietää purkamisen olevan kallis kuluerä.

– Tästä punaisesta mökistä onkin muodostunut kunnalle murheenkryyni, sillä omistajia ei ole tavoitettu.

Raakkylan-autiotalo3Karjalainen20191015 Autiotalon pihamaalle on jäänyt monenlaista tavaraa, muun muassa akku.

Varsinaisia tilastoja hylätyistä rakennuksista ei Harisella ole, mutta Rääkkylässäkin niitä on useita. Ja lisää tulee kun vuodet kuluvat.

– Uhkasakko ei paljon auta, kun omistajia ei tavoiteta tai jos tavoitetaan, heillä ei ole rahaa, Harinen kertoo.

Kuntalaiset ottavat aika ajoin yhteyttä tietyistä autiotaloista, ja Harisen mukaan aina jotain yritetään tehdä.

– Jos kunnalla on varoja, niin kunta voi siistiä tienvartta, mutta muuten ei yksityisellä tonttimaalla oleville rakennuksille oikein voi tehdä mitään, Harinen harmittelee.

Harisen mukaan on iso kysymys, että mitä vastaaville autiotaloille tulevaisuudessa tehdään, vähenemään päin ne eivät ainakaan ole.

 – Palokunta on polttanut muutaman talon Rääkkylässä, ja yksityiset ihmiset ovat palokunnan avulla polttaneet joitain taloja palokunnan valvonnassa, Harinen tietää.

  Raakkylan-autiotalo12Karjalainen20191015 Usein autiotalojen pihapiirissä on osittain romahtaneita, vaarallisia piharakennuksia.

Polvijärvellä harmaita hiuksia kunnassa aiheutti taajama-alueella ollut purkukuntoinen rakennus, tai entinen sellainen.

– Se oli sellainen lautakasaksi romahtanut, josta omistajille alettiin huomauttelemaan nelisen vuotta sitten, Polvijärven kunnan rakennustarkastaja Ari Soikkeli kertoo.

–  Meidän toimestakin tuli vähän laiskasti huomauteltua, mutta lopulta naapurit alkoivat puuttua asiaan. Se lautakasa oli vaaraksi lastenleikeissä. Nyt se on kuitenkin siistitty pois, Soikkeli iloitsee.

Raakkylan-autiotalo28Karjalainen20191015 Kiinteistön omistajan voi pakottaa purkamaan hylättyjä rakennuksia, mutta kuntien kynnys tähän on korkea.

Kunta ryhtyy Soikkelin mukaan selvittämään purkukuntoisten rakennusten tapauksia siinä tapauksessa, jos ne alkavat olla sortumispisteessä.

– Jos niitä ei hyvällä tahdollakaan enää voi kutsua rakennuksiksi, niin siitä tulee ympäristösuojelullinen asia, johon kunnan täytyy puuttua.

– Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo, että siihen on puututtava jos rakennus on vaaraksi ympäristölle.

Soikkelin arvion mukaan Polvijärven kunnan alueella purkukuntoisia rakennuksia on tällä hetkellä 10–20.

– Eihän niitä kaikkia kukaan ole kiertänyt katsomassa. Onko niistä sitten haittaa, jos eivät sijaitse taajamassa, Soikkeli pohtii.

– Riesaksi asti niitä ei vielä ole, tulevaisuudessa niihin on ehkä puututtava. Jos omistajia ei löydy, niin pakkohan ne on sitten aikanaan purkaa kunnan omalla kustannuksella.

  Raakkylan-autiotalo21Karjalainen20191015 Rääkkylän rakennustarkastajan Kalevi Harisen mukaan monissa autiotaloissa on vaaran paikkoja, kuten esimerkiksi avoimet kaivot, joita ei etenkään talviaikaan lumikuorman alta välttämättä erota.

Yksityisten omistuksessa olevista autiotaloista ei koidu kunnalle kuluja, jos ne puretaan omistajien kustannuksella.

Polvijärvellä kuitenkin alkaa olla tilanne, jossa purettavia rakennuksia alkaa olla yhä enemmän, eikä niiden omistajia kyetä tavoittamaan.

 – Koko ajan lisääntymään päin ovat, Soikkeli harmittelee.

Kiinteistön omistajia patistellaan Soikkelin mukaan tarpeen vaatiessa vaikka äärikeinoin.

– Uhkasakkoa siitä seuraa ja äärimmäisessä tapauksessa, jos sortunut rakennus on taajama-alueella, se pitää kunnan toimesta purkaa ja lasku lähetetään omistajalle.

Katso alta video 1990-luvulta asti tyhjillään olleen rakennuksen purkamisesta Tohmajärven Risteessä:

Liperin kunnan maankäyttöpäällikkö Kimmo Kymäläinen kertoo, että tällä hetkellä autiotalojen valvontaan eivät kunnan resurssit riitä. Aktiiviset asukkaat kuitenkin ilmoittelevat aika ajoin ränsistyneistä rakennuksista ihan omatoimisesti.

 – Toistaiseksi niistä ei ole tullut kustannuksia kunnalle, koska ei toisen omistamaa rakennusta voi lähteä purkamaan tai kunnostamaan.

Outokummun yhdyskuntainsinööri ja rakennustarkastaja Janne Korpela kertoo, että jos kiinteistöllä sijaitsee huonokuntoinen rakennus, eikä omistaja ole itse halukas toimenpiteisiin, kehotetaan omistajaa huolehtimaan, että kiinteistö rakennuksineen hoidetaan kuntoon.

– Mikäli kehotus ei tuota toivottua tulosta, voidaan käynnistää hallintopakkomenettely, johon sisältyy joko uhkasakko tai teettämisuhka. Outokummussa yleensä riittää tuo kehotus, ja usein kiinteistön omistaja kunnostamisen sijasta päätyy purkamaan rakennuksen.

Korpelan mukaan kunnalle tulevat kustannukset ovat vähäisiä, ja koostuvat lähinnä palkkakustannuksista joita kuluu tapauksen valvontaan.

– Näitäkin katetaan lupamaksuilla.

  Raakkylan-autiotalo6Karjalainen20191015 Autiotalojen määrä noussee Pohjois-Karjalassa tulevina vuosina, kun rakennuksia jää tyhjilleen eikä niille ole käyttöä kesäasuntoinakaan.

Valtimon kunnan teknisen johtajan Ari Jaarasen mukaan Valtimolla huonokuntoisten talojen omistajia lähestytään ensin puhelimitse ja kehotetaan korjaamaan tilanne.

– Kaava-alueella pyritään suorittamaan ympäristökatselmus vuosittain. Kun liikutaan haja-asutusalueella, niin silloin tarkkaillaan ympäristöä, että pistääkö joku kiinteistö silmään. Toki myös naapurit voivat ilmoitella asioista.

Jaarasen mukaan uhkasakkomenettely on keino, joka otetaan käyttöön vain, jos sopimukseen ei muuten päästä.

– Valtimolla on ollut tapauksia joissa on annettu uhkasakko tontin siivouksesta, mutta talojen kunnostamisesta ja purkamisesta ei tietääkseni sakkoja ole määrätty.

– On omistajan oma häpeä, jos hän ei huolehdi purkukuntoisesta talosta. Kiinteistövero juoksee vaikka talossa ei pystyisi asumaan. Olisi helpompi hakea purkulupa, Jaaranen huomauttaa.

On omistajan oma häpeä, jos hän ei huolehdi purkukuntoisesta talosta.

Ari Jaaranen

 Tohmajärven kunnalla on omiakin murheita tyhjillään olevien kiinteistöjen kanssa, joten kuntalaisten hylkäämiä autiotaloja ei ehdi kukaan kartoittaa.

– Kunnalla on purettavia rakennuksia ihan omastakin takaa, Tohmajärven kunnan tekninen johtaja Jorma Berg kertoo.

– Nordean talolle pitäisi ratkaisu löytyä. Samoin Risteessä on vanha sairaalarakennus, jota voisi tarjota ehkä palokunnalle harjoituspolttokohteeksi, Berg suunnittelee.

Bergin mukaan kunnalla on tiedossa, että autiotaloja on, mutta kukaan ei tiedä, kuinka paljon.

– Ne ovat kunnalle rasite vain, jos perusmaksuja kuten vesi- ja viemäriliittymiä ei makseta. Ränsistynyt rakennus on myös ulkonäkö- ja turvallisuusriski, jos sinne joku menee, Berg tietää.

Purkukuntoisista rakennuksista koituisi kunnalle isoja purkukuluja, joten heppoisten perustein ei autiotaloja Bergin mukaan pureta.

– Ei niistä purkukuntoisista taloista toistaiseksi vielä päälle kaatuvaa riesaa ole, Berg pohtii.

Raakkylan-autiotalo10Karjalainen20191015 Ränsistynyt rakennus voi olla myös turvallisuusriski.

Vain ehjät talot poltetaan

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen Keski-karjalan alueen apulaispalopäällikön Rauno Jumppasen mukaan palokunta voi ottaa autioituneen talon harjoituspolttokohteeksi, jos talo täyttää turvallisuuskriteerit. Poltettavan talon täytyy olla rakennusteknisesti kunnossa ja turvallinen.

– Rakennus ei saa olla osittainkaan romahtanut. Kohteet käydään tarkistamassa etukäteen ja siihen suunnitellaan harjoitus etukäteen, toimintaohjeet ja turvallisuus ovat hyvin tarkat. Savusukelluskohteessa pitäisi olla useampia huoneita ja kerroksia. Jumppanen tietää.

 Joitain vuosia sitten pelastuslaitoksen resurssit riittivät vielä harjoituspolttokohteiden polttamiseen ilman savusukellusharjoitusta, mutta ei enää.

– Sopimusmiehen palkalla aikoinaan tehtiin rakennusten polttamisia, joiden kulut maksoi kiinteistön omistaja. Silloin kun kohde on sellainen, että voidaan tehdä savusukellusharjoitus, se poltetaan loppuun harjoitusten päätteeksi eikä kiinteistön omistajalle tule kuluja, Jumppanen selventää.

 Raakkylan-autiotalo25Karjalainen20191015

Kallista jätettä

Rakennusten purkamisessa kalleimmaksi menoeräksi muodostuvat jätemaksut.  Vanhoissa rakennuksissa käytettiin yleisesti asbestia, jonka käyttö rakentamisessa kiellettiin kokonaan vuonna 1994. Vanhoissa taloissa lämmitysmuotona ollut öljylämmitys lisää myös purkukustannuksia. Pienestäkin talosta syntyy useampia lavoja purkujätettä, jotka tulee kierrättää asianmukaisesti ja osa purkumateriaalista menee haitallisten aineiden käsittelyprosessiin.

Purkutyölaskurin avulla voi arvioida, kuinka suuri kustannus rakennuksen purkaminen olisi. 

Ei kelpaa kesäpaikaksikaan

Vuonna 1950 enemmistö suomalaisista asui maalla. Kun kaupungistuminen kiihtyi 60-luvulla, siirtyi eläkeikään tullut 1900-luvun alkuvuosikymmeninä syntynyt sukupolvi palveluitten ääreen kaupunkeihin ja kuntien taajamiin.

Usein kuivalla maalla sijaitsevat kotitilat jäivät toimittamaan kesäpaikan virkaa aina siihen saakka, kun kunto riitti niistä huolehtimaan. Jälkipolvien kesäpaikaksi kelpasivat enimmäkseen vain vesistöjen äärellä olleet kotitilat.

– Se sukupolvi, joka talot rakensi, ei enää nostanut vettä kaivosta omilla voimilla eivätkä puut tullee liiteristä tupaan, Karjalan tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ismo Björn kuvailee.

Hyvin monet autiotilat eivät ole rannoilla, eikä niistä ole tullut suvun paikkoja.

Ismo Björn

Pohjois-Karjalassa autiotaloja on Björnin mukaan erittäin paljon. Talot rakentaneilla sukupolvilla elinkeino oli usein kiinni maassa ja talossa, joten niistä pidettiin luonnollisesti hyvää huolta kaupunkiin muuttamisenkin jälkeen.

Pelkkä sukupolvelta toiselle siirtynyt tunnearvo ei kuitenkaan riittänyt pitämään yllä seuraavan sukupolven kiinnostusta.

– Vanha porukka alkoi olla siinä kunnossa, että oli pakko siirtyä kohti palvelutaloa. Nuoriso lähti ja jälkipolvet ovat kokeneet talot rasitteena. Hyvin monet autiotilat eivät ole rannoilla, eikä niistä ei ole tullut suvun paikkoja.

Raakkylan-autiotalo32Karjalainen20191015 Jätemaksut ovat kallein osa rakennusten purkamista.

Björnin mukaan kaupungistumisen myötä suvutkin jakaantuivat ympäri Suomea, ja monille jäi epäselväksi, että kenen vastuulla on talojen ylläpito.

 – Seuraavien sukupolvien toimeentulo ei ole ollut enää kiinni maassa, mutta tunnesiteen takia ei tiloista ole raaskittu luopuakaan, Björn kertoo.

– Ja koska niistä ei kummoisia kuluja tule, ja tilojen rahallinen arvo on usein heikko, ei niitä haluta ilmaiseksikaan antaa. Sitten ne ovat ränsistyneet koko ajan, ja tahtovat jäädä niille sijoilleen, Björn pohtii.

Karjalainen lähetti haastattelupyynnön autiotaloista kaikkiin Pohjois-Karjalan kuntiin. Artikkelissa on julkaistu kaikki kyselyyn vastanneet.

Kirjoitus julkaistiin ensimmäisn kerran 14.10.2019.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi