play

Yhdestä koivusta herui Pohjois-Karjalassa keskimäärin liki 66 mahlalitraa – Luonnonvarakeskus pohjustaa mahlan laajaa kaupallista hyödyntämistä

Johtava tutkija Mikko Kurttila (vas.) Luonnonvarakeskuksesta toi viime maaliskuussa liperiläiselle Lauri Lihavaiselle valutusletkuja ja  -astioita kevään mahlasadon selvittämiseksi.

Johtava tutkija Mikko Kurttila (vas.) Luonnonvarakeskuksesta toi viime maaliskuussa liperiläiselle Lauri Lihavaiselle valutusletkuja ja -astioita kevään mahlasadon selvittämiseksi. Kuva: Marko Puumalainen

Esa Kurki

Jos metsänomistajalle jäisi koivikkonsa tuottamasta mahlalitrasta tuotantokustannusten vähentämisen jälkeen 10 senttiä, keväinen mahlanvalutus tulisi 10 vuoden tuotantoaikana selvästi kannattavammaksi kuin koivujen kasvatus ainespuuksi. Tällaisen ehdollisen johtopäätöksen voi vetää Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämästä koivujen mahlantuotantoa mitanneesta tutkimuksesta viime keväältä.