Tiistai, 7.7.2020 
Klaus, Launo
Maakunta

60 vuotta täyttäneen Keimo Lehtiniemen paras juttu on yhä tekemättä - "Uutistoimittajan perustyö on kaiken tiedonvälityksen perusta"

  • Heikki Arppi
  • Minna Raitavuo
Kalastusvälineet ovat pian valmiit Pyhäselälle lähtöön. Myös Koillismaan kalavedet odottavat Keimo Lehtiniemeä, joka ajaa parhaimmillaan kymmenenkin kertaa vuodessa Karhunmäestä 555 kilometrin päässä pohjoisen metsätilalleen. Kalastusvälineet ovat pian valmiit Pyhäselälle lähtöön. Myös Koillismaan kalavedet odottavat Keimo Lehtiniemeä, joka ajaa parhaimmillaan kymmenenkin kertaa vuodessa Karhunmäestä 555 kilometrin päässä pohjoisen metsätilalleen.

Varuskunnan lähtö oli jo paha asia, mutta lentoyhteyksien menettäminen vieläkin vakavampaa Pohjois-Karjalalle.

Keimo Lehtiniemi on todellinen vanhan liiton journalisti. Mies on kokenut viimeisen neljän vuosikymmenen murroksen niin printtimediassa, radiossa kuin televisiossa.

Viime viikon perjantaina 60 vuotta täyttänyt ja pari vuotta jo puoliksi eläkkeellä ollut Lehtiniemi tuntuu ikäistään nuoremmalta. Hän innostuu yhä työstään, joka on muovautunut elämäntavaksi.

Sopimusyrittäjänä yhä MTV3:n kanssa työsuhteessa oleva Lehtiniemi ei mieti lopettamista, vaikka myöntääkin, että on yhä epätodennäköisempää, että uran paras juttu olisi yhä tekemättä.

Synnyinkunnassa Posiolla odottaisivat mahtavat kalavedet ja iso metsäpalsta, mutta vielä on paljon kansalle kerrottavaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Omalla tontilla Karhunmäessäkin luonto on lähellä, vaikka uusi asuinalue onkin täyttänyt ennen niin neitseellisen näkökentän.

- Pihalla olen nähnyt karhun, hirviä, ketun ja pyllymäkeä laskeneen ilveksen. Niitä ei enää alueelle mahdu, mutta 13 linnunpönttöäni keräävät yhä asukkaita.

Joensuuhun Keimo tuli kesällä 1979. Ensimmäistä kertaa Koillismaan ulkopuolella omilleen muuttavana.

- Ei ollut kyllä mitään hajua, mihin tulin. Ajattelin viettäväni useat vuodet boheemia opiskelijaelämää. Toisin kävi, rakastuin lähes ensimmäiseen Siltakadulla vastaan tulleeseen naiseen. Yhdessähän on sen jälkeen oltu, niin kotona kuin työssäkin, kehuu Lehtiniemi vaimoansa Leenaa.

Lehtiniemi valmistui Joensuun yliopistosta historian tutkijaksi, josta hän näkee olleen ison hyödyn journalistina.

Keimo-Lehtiniemi3Karjalainen20200529 Koti Karhunmäessä oli oikea luonnon idylli silloin, kun Lehtiniemet talonsa ostivat. Isosta tontista lohkaistiin talon paikat myös pojille Juusolle ja Eetulle, joista Eetu asustaa naapurissa.

- Lähdekritiikin merkitys kasvaa vuosi vuodelta. Tiedonhankinta ja isojenkin tietomäärien käsittely on nykyisin helpompaa, mutta myös työläämpää erottaa oikea ja väärä väittämä. Faktan tarkistajille olisi suomalaisessa journalismissa tilaa, mutta toisaalta kaikki lähtee toimittajasta itsestään.

- Uutistoimittajan perustyö on kaiken tiedonvälityksen perusta. Uskoin aikoinaan kansalaisjournalismin tulevan täydentämään median portinvartija-asemaa. Sen maine kuitenkin pilaantui valeuutisten ja somehörhötysten myötä.

Vanhan liiton dinosauruksena Lehtiniemeä häiritsee suunnattomasti se, kuinka journalistit pakotetaan ajan puutteessa työskentelemään väsyneenä ja silppuamaan itsensä yhä useammalle julkaisualustalle.

- Suomessa tuotetaan valtavasti hyvää journalismia, vaikkakin myös helvetisti hömppää. Hyväkin tavara menee hukkaan, kun kukaan ei voi enää seurata kaikkea pirstaloituneessa mediassa. Normaali työssä käyvä ihminen, miten hän ehtii tuntikausia lukea, katsella, kuunnella tai olla somessa?

Lehtiniemi uskoo painetun median säilyvän ainakin parikymmentä vuotta nykyisellään.

- Välillä näytti pahemmaltakin, mutta lehtiyhtiöt ovat monipuolistuneet ja löytäneet jo verkostakin ansaintaa. Mutta mitä sen jälkeen, kun mediasta maksamaan tottuneet sukupolvet jättävät meidät? No, minäkään en ole sitä näkemässä.

Hän muistelee, kun lähimaastoissa järjestettiin kymmenkunta vuotta sitten tatinpoiminnan MM-kisat.

- Hyvä tuttavani pitkältä ajalta, Laakkosen Yrjö tuli jutustelemaan, pitäisikö hänen pistää netti Karjalaisessa maksulliseksi? Kun kehotin tekemään sen viipymättä, Yrjö mietti varautuneena, miten lukijat siihen reagoisivat. Ei sitä kyllä kukaan muukaan tuolloin tajunnut, ja kuluttaja opetettiin liian pitkään saamaan kaiken ilmaiseksi.

Keimo-Lehtiniemi5Karjalainen20200529 Keimo Lehtiniemi on tehnyt toimittajan töitä lähes 40 vuoden ajan.

Sekä Pohjois-Karjalan että Itä-Suomen läänin journalistipalkinnot ensimmäisenä televisiotoimittajana pokannut Lehtiniemi on kokenut paljon.

- Palaute on ollut yleensä positiivista, mutta pari huonoakin hetkeä muistaa hyvin. Skinit kävivät kiinni ja puhkoivat auton renkaat, ja kun seurasin käräjäsalissa salametsästysoikeudenkäyntejä, piti kotona miettiä uhkailuiden jälkeen, että onkohan näitä juttuja järkevä tehdä.

Sotaveteraaneista mielellään juttuja tekevälle ja maanpuolustushenkiselle Lehtiniemelle Kontiorannan varuskunnan alasajo oli raskas hetki.

- Muistan hyvin varuskunnassa järjestetyn tiedotustilaisuuden, kun paikalla olivat grillattavana puolustusministeri Stefan Wallin (r.) ja eversti Seppo Toivonen. Yritin udella useaan kertaan, kenen keksintö tämä uudistus oli. Vaivautuneita katseita, eikä kunnon vastauksia.

- Jäi tunne, että nyt valehdeltiin päin naamaa. Enkä vieläkään tiedä, oliko taustalla pääesikunta, maavoimien esikunta vai ministeriö. Ehkä syynä sitten olikin Dragsvikin säilyttänyt Wallin...

Lehtiniemi on kokenut myös läänin menettämisen, yliopiston sulautumisen Kuopioon, yöjunan lähdön ja nyt lentoliikenteen uhat.

- Lääni oli vain hallinnollinen asia ja yliopisto sai Kuopion kanssa isommat hartiat. Sen sijaan lentokentän menetys olisi Pohjois-Karjalalle kaikista vakavin uhka. Se tuli kuin puskista, ja koronan varjolla voi tällaistakin perustella. Vientiteollisuudellemme lentoyhteys on elintärkeä.

Tiistaina ministerivierailua Tohmajärven pelloilla seurannut Lehtiniemi pitää valkoposkihanhien tuhoja järkyttävänä.

- Minun teki mieli aloittaa kuvaus hanhien sijasta 140 lehmästä ja miten ne joutuvat syömään tuoreen ruohon sijasta kuivaheinäpaaleista.

- Kansallisesti emme voi enää tehdä riittävästi, mutta ihmettelen kyllä oman ministerimme Krista Mikkosen (vihr.) matalaa profiila, kun omaa vaalipiiriä uhkaa näin koskettava ongelma. Hänestä jäi tiistainakin hyvin välttelevä kuva, olen täällä, kun en muuta voi.

- Entäpä täkäläisen luonnonsuojelupiirin valitus hanhien ammuntaluvista - onko se muuta kuin työpaikkakiusaamista?

Keimo-Lehtiniemi14Karjalainen20200529

Lehtiniemi on tutustunut urallaan useisiin maakunnan ministereihin. Parhaat arvosanat hän antaa ex-maaherra Esa Timoselle (kesk.) ja Matti Puhakalle (sd.).

- Puhakka toi Ylen silloisen pääjohtajan, Reino Paasilinnan vierailulle Radio Jokiseen, jossa olin tuolloin päätoimittajana. Paasilinna myönsi tulleensa vain ministerin toiveesta, hän kun ei ollut koskaan vieraillut kaupallisilla radioasemilla.

- Kohokohta oli, kun hän tiedusteli vieläpä vakavissaan, montako kansainvälistä palkintoa Jokisella on, kun heillä Ylessä on niin ja niin monta. Vastasin, että on meillä vähän eroakin, kun Yle on perustettu vuonna 1926 ja me pari vuotta sitten, 1988.

Radio Jokinen oli tuolloin Pohjois-Karjalan kirjapainon omistuksessa, mutta Lehtiniemen mukaan ainoana tehtävänä oli estää jonkun muun kaupallisen radiokanavan tulo maakuntaan.

- Hihkuin ilosta, kun Radio Rex pääsi konsernissa paljon hienompaan asemaan.

Jokisen aika oli hyvää opiskelua, josta oli helppoa siirtyä yrittäjäksi ja MTV:n töihin.

- Olen televisiossa omimmillani. Pidän tosin eniten kirjoittamisesta, mikä kärsii television sadan sekunnin esityskielessä. Kuvaan kirjoittaminen on vahvuuttani ja vihaan tapettikuvaa, jossa käytetään uutisen apuna pelkkää aihekuvaa.

Lehtiniemi pitääkin kuvaajia median aliarvostetuimpana koulukuntana. Onneksi printtimedian monialustaisuus on nostanut taas kuvaajan ja visualistin työn arvoonsa.

Koillissanomat ja Karjalan Maa saivat nauttia nuoren toimittajan innosta 1980-luvulla. Myös Keimo Lehtiniemi oppi niinä vuosina paljon.

- Koillissanomat otti esimerkiksi vuonna 1985 toisena lehtenä Suomessa automaattisen tekstinkäsittelyjärjestelmän.

Keimo-Lehtiniemi17Karjalainen20200529 Luonnosta Keimo Lehtiniemi hakee vastapainoa joskus niin hektisellekin työlleen.

- Murros on printissä ollut iso, mutta niin se on sähköisessäkin mediassa. Radiossa tehtiin jutut vielä Jokisessa nauhalle, joten muutos digiaikaan ja bittien leikkaamiseen oli iso.

- Televisio tuli radioon nähden jälkijunassa. Kuvatut kasetit toimitettiin aikoinaan jopa lähtövalmiiseen lentokoneeseen ja joku sitten haki ne Pasilan päässä. Sen jälkeen tulivat linkit, joita oli tiheämmässä kuin lentoasemia. Ja lopulta 2000-luvulla aloitettiin tiedon nettisiirrot, jotka onnistuivat jo kuntakeskuksista.

Maikkaria Lehtiniemi kehuu työnantajana.

- Olen työskennellyt neljän päätoimittajan aikana. Olen saanut vapaat kädet ja laskut hoituneet eräpäivänä. Ehkäpä MTV:n etu Yleen on se, että pienempänä ressukkana me-henki vahvistuu ja toisaalta kaupallisena on todistettava hyvällä tuotteella olemassaolon tärkeys.

Itä-Suomen painoarvo on Lehtiniemen ansiosta jopa ylikorostunut. Ei ollenkaan paha asia.

Keimo Lehtiniemi

Syntynyt 22.5.1960 Posiolla.

Asuu Joensuun Karhunmäessä, vaimo Leena (vuodesta 1985), kaksoset Juuso ja Eetu (s. 1996).

Ylioppilas Posion lukio 1979, FM Joensuun yliopisto 1985, pääaine yleinen historia, historiantutkijan koulutus.

Karjalan Maa uutistoimittaja 1983-84, Koillissanomat toimitussihteeri 1985-86, Radio Oikea Asema (Kuopio) uutispäällikkö 1987, Radio Jokinen päätoimittaja 1988-93, MTV Uutiset, aluetoimittaja 1993-, vuosina 2006-12 myös uutistuottajana Pasilassa, uutisten lisäksi toimittanut juttuja Huomenta Suomeen sekä Sunnuntairaporttiin ja 45 minuuttia ohjelmaan, MTV:ssä tuottaja-, tutkivan toimittajan sekä videojournalistikoulutus.

Noin 3200 tv-juttua ja inserttiä, yhteensä noin 10 000 haastattelua.

Yrittäjänä vuodesta 1993, myös viestinnän koulutuksia ja juontoja.

Harrastukset: metsänhoito, luonto, kalastus ja osakaskuntatyö, salibandyn seuratoiminta. Salibandyyn hän ajautui Josban edustuksessakin pelanneiden kaksospoikiensa pelien kautta ja pitää hienoimpana hetkenä B-nuorten SM-hopean voittamista.

Korjattu 30.5. klo 19.20: Keimo Lehtiniemi puhui Dragsvikin varuskunnasta, jonka nimi oli aiemmin väärin.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi