Maanantai, 21.9.2020 
Mervi
Maakunta

Höytiäiseen laskevaan Kiskonjokeen istutettiin 2 500 järvitaimenen poikasta, video

  • Hannu Kauhanen
  • Kimmo Kirves
Juha-Pekka Saarelainen toi taimenet Kiskonjoelle. Tilannetta seurasivat Esa Nevalainen ja Kirsi Karhio. Juha-Pekka Saarelainen toi taimenet Kiskonjoelle. Tilannetta seurasivat Esa Nevalainen ja Kirsi Karhio.

Höytiäiseen laskevaan Kiskonjokeen istutettiin viime perjantai-iltana 2 500 järvitaimenen yksivuotista poikasta. Istutuksia on tarkoitus tehdä jatkossakin.

– Poikaset ovat rasvaevällisiä eli tarkoitus on luoda villikalojen kanta, ja ne ovat peräisin Pohjois-Karjalan Kalanviljely Oy:ltä Kontiolahdelta, Pro Höytiäisen puheenjohtaja Kirsi Karhio kertoi.

Istutukset kuuluvat Pro Höytiäinen ry:n aloittamaan Höytiäisen virtavesien kunnostamiseen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ensimmäinen kunnostuskohde oli Rauanjoki, jossa elää paikallinen, 1990-luvun istutuksista peräisin oleva, luontaisesti lisääntyvä taimenkanta.

Rauanjoen kunnostukset olivat mukana WWF:n ja K-ryhmän K-kalapolut -hankkeessa syyskesällä 2019.

 

Rauanjoen kunnostuksessa joesta poistettiin vaellusesteeksi muodostunut Kansalan myllypato, kunnostettiin joen pohjaa pöyhimällä, lisättiin kiveämällä pienimuotoisia virtaamapaikkoja ja poikasalueita sekä perustettiin 25 uutta kutusoraikkoa.

 Taustalla on yhdessä Pohjois-Karjalan ely-keskuksen kanssa laadittu viisivuotinen toimenpidesuunnitelma Höytiäisen virtavesille.

Työn tueksi on tulossa Pro Höytiäisen toimeksiannosta  tuoretta materiaalia eli ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Rauanjoen vesistöalueen nykytilasta ja kunnostustarpeen arvioinnista, Se on julkaisemista vaille valmis.

 Kiskonjoen taimenkanta on kadonnut muun muassa joen alaosan ruoppausten, 1970-luvun metsäojitusten ja valuma-alueella harjoitetun viljelyn kasvattaessa humus- ja ravinnekuormaa joessa.

 Vedenlaatu Kiskonjoessa on tarkkailutietojen mukaan palautunut tasolle, joka on riittävä vaelluskalojen lisääntymiselle.

Luontaisesti lisääntyvä taimenkanta pitää kuitenkin luoda uudestaan. Istutuksilla saadaan luotua jokiin omat, niihin identifioituvat populaatiot ja siten lisättyä taimenen monimuotoisuutta.

Poikaset-Kiskonjokeen2Karjalainen20200531 Veikko Leppänen (vas.) ja Reino Laukkanen olivat mukana talkoissa.

– Istutukset, joita jatketaan myöhemminkin, toteutetaan Kiskonjoen latvoilla, jossa on nykyisellään riittävästi elinkelpoisia koskialueita, pienin petokalojen predaatiopaine eivätkä alajuoksun kunnostustarpeet haittaa, Karhio kertoi.

Jatkuvuutta virtavesityölle tavoitellaan myöhemmin organisoitavalla Höytiäsen omalla virtavesitiimillä. Tiimin tehtävänä on jatkaa Rauanjoella alkaneita kunnostuksia, laajentaa kunnostuksia muihinkin Höytiäisen jokiin, tehdä seurantaa kunnostusten vaikutuksista sekä luoda Höytiäiselle ja valuma-alueelle monimuotoisempaa ympäristöä.

Lähtölaukauksena tiimin luomiselle pidetään syksyyn ajoittuvia virtavesikunnostustilaisuuksia. Tilaisuudet tuotetaan osana Leader-hanketta ”Luonnonhoitotöitä paikallisin voimin”.

– Näillä toimilla kehitetään Höytiäisen ja sen virtavesien ekologista tilaa, monipuolistetaan kalastoa ja tuetaan taimenen monimuotoisuutta. Tämä tuo Höytiäisen alueelle myös merkittäviä luonto- ja virkistysarvoja, Karhio kertoi.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi