Maanantai, 28.9.2020 
Arja, Lenni
Maakunta

Vanhemman ei tarvitse tietää kaikkea, mitä nuori somessa tekee – mutta on syytä säilyttää luotettavat välit

  • Linda Laatikainen
  • Minna Raitavuo
Anni (vas.) ja Elina Pippola sekä äiti Anu Lehtonen viettivät aikaa Kirkonmäellä keskiviikkona. Anni (vas.) ja Elina Pippola sekä äiti Anu Lehtonen viettivät aikaa Kirkonmäellä keskiviikkona.

Joensuulainen Anni Pippola, 15, pelaa Kirkonmäellä korttia isosiskonsa Elina Pippolan, 20, kanssa. Puhelimia heillä ei näy käsissä, mutta Anni tunnustautuu ahkeraksi somen käyttäjäksi.

– Käytän Instagramia, Snapchattia, Facebookia ja välillä TikTokia. Olen somessa joka päivä, Anni kertoo.

Isosisko Elina sekä etätöitä vieressä tekevä äiti Anu Lehtonen tarkentavat:

Mainos alkaa
Mainos päättyy

– Kyllähän Anni käyttää somea monta tuntia päivässä varsinkin nyt poikkeusaikana.

Lehtonen kertoo, ettei seuraa Annia somessa, koska Anni ei anna siihen lupaa.

– Mielelläni kyllä seuraisin, mutta varmaan Annin iässä halutaan vielä pitää yksityisyys. Seuraan kyllä vanhempia tyttäriäni, Lehtonen kertoo viitaten Elinaan sekä vanhimpaan 22-vuotiaaseen tyttäreensä.

Lehtonen kertoo olevansa tietoinen eri somealustoista, joita Anni käyttää. Toisinaan Anni kuitenkin näyttää äidilleen kuvia somestaan.

– En halua kontrolloida enkä edes olla kaikesta tietoinen. Pitää vaan luottaa nuoriin, Lehtonen pohtii.

Oletteko huomanneet somessa epäasiallista käytöstä tai kiusaamista nuorten keskuudessa?

– En ole törmännyt kiusaamiseen niissä someissa, joita itse käytän, Anni kertoo.

– Kyllähän somessa silti on epäasiallista kielenkäyttöä. Jodelissa on varmaan eniten kiusaamista, joten en itse käytä sitä, Elina pohtii.

Lehtonen huomauttaa, että epäasiallinen somekäyttäytyminen ei rajoitu pelkästään nuoriin.

– Itse en seuraa nuorten kirjoituksia niin paljon, mutta kyllä aikuisetkin käyttäytyvät somessa epäasiallisesti. Sitä täytyy hämmästellä. Somessa on kai helppo kirjoittaa ikäviä asioita. Kuvittelisin, että nuorillakin on kuitenkin sama juttu.

Perheessä somen käyttöön suhtaudutaan luonnollisena osana jokapäiväistä elämää. Annin ja Elinan mielestä vanhempien ei tarvitse tietää kaikesta, mitä nuoret tekevät keskenään somessa.

– Sama koskee muitakin asioita kuin pelkkää somea. Ei omassakaan nuoruudessa tullut kerrottua vanhemmille kaikkea, Lehtonen komppaa.

Kolmikko korostaa, että luottamus on kaiken lähtökohta. Perheessä on keskusteltu somen käytöstä vanhempien tyttöjen kohdalla, mutta Annin osalta keskustelua ei ole enää käyty niin paljon.

– Oppia on tullut enemmän siskoilta, Anni kertoo.

 

Asiantuntija neuvoo, kuinka nuoren somen käyttöön voi puuttua

Teksti: Kristiina Poutiainen

Se, kuinka paljon sosiaalisen median maailmasta omille vanhemmille kerrotaan, vaihtelee hurjasti.

– Jos vanhemman ja lapsen välit ovat avoimet ja arjesta jutellaan, myös somemaailmasta pystytään puhumaan luontevasti, koska sehän on osa nuorten elämää, arvioi Mediakasvatusseuran mediakasvatuksen asiantuntija Emmi Huhtanen.

Kysyimme netissä, kuinka hyvin vanhemmat tietävät lastensa ja nuortensa somessa olemisesta. Kyselyn 59 vastaajasta 36 prosenttia ei tiedä tai ei ole varma, mitä tehdään sovelluksessa, joka on lapsen puhelimeen  yhdessä ladattu. Suurin osa kertoi keskustelevansa lapsensa kanssa somen sisällöistä, mutta 22 prosenttia vastaajista ei niistä keskustele.

Huhtanen myöntää, että elämme murroskohdassa. Vanhempien lapsuudessa ei ollut somea tai mediakasvatusta, ja he voivat olla epävarmoja, miten puhua asioista.

Tellonym, Omegle, Discord, Jodel, Reddit... Aikuisen ei tarvitse säikähtää, jos ei tunnista eri nimisiä sovelluksia ja villityksiä.

– Nuorten nettikulttuuria vuodesta 2004 seuranneena tiedän, että alustoja tulee ja menee. Vain tietyt pysyvät. Vanhempien tulee vain ymmärtää alustojen toimintalogiikat ja se, mikä merkitys eri alustoilla on heidän lastensa ja nuortensa elämässä, rauhoittelee Turun yliopiston mediatutkimuksen tutkijatohtori Sanna Spisak.

Monien alustojen toimintalogiikka on samantyyppinen.

– Jos tietää, mikä vetää Facebookissa, sama vetää monessa muussakin.

Jos nuoren somen käyttö herättää huolta tai epävarmuutta, mutta vanhempi ei tiedä, miten asiasta alkaisi keskustella, Huhtanen vinkkaa lähestymään aihetta myönteisen kiinnostuksen kautta.

– Ei kannata olla valmiiksi epäluuloinen. Kysy, mikä on nuoren suosikkialusta tai mistä hän ei tykkää yhtään. Siitä saa keskustelun auki, Huhtanen opastaa.

Mitä nuorempi lapsi on, sitä tärkeämpää on vanhemman olla perillä, mitä tämä tekee somessa.

– Avoimen keskustelukulttuurin ylläpitäminen on helpompaa, jos keskustelu on aloitettu jo aikaisin, ennen kuin nuori menee someen, Huhtanen huomauttaa.

Hän ei suosittele tutkimaan nuoren kännykkää väkisin.

– Sen pitäisi tapahtua vapaaehtoisuuden ja avoimuuden kautta, jollei ole painavaa syytä ajatella, että jokin on pahasti pielessä.

– Parempi olisikin tähdätä siihen, että nuorella olisi turvallinen ja luottamuksellinen olo siitä, että jos hän törmää johonkin ikävään, hän voi kertoa siitä aikuiselle, eikä tarvitsee pelätä, että puhelin otetaan pois tai rankaistaan muutoin.

Spisak huomauttaa, että media-arki on keskeinen osa elämäämme – se ei saa olla ulkoinen asia, josta vanhempi ei ole kiinnostunut. Huhtanen muistuttaa, että somen ja netin kautta nuorille rakentuu erilaisia taitoja.

– Vanhemmat voisivat keskustella laajemmin, mitä nuori haluaisi tehdä ja oppia, mistä hän haaveilee ja mikä rooli medialla on siinä. Varoittelun sijaan lähdettäisiin pohtimaan, viekö some liikaa aikaa muulta elämältä vai onko se olennainen väline omien kiinnostuksen kohteiden ja tiedon kartuttamisessa.

Yksi tärkeimmistä syistä olla somessa on kavereiden ja vertaisten kanssa kommunikointi.

– Nuoret kaipaavat kipeästi tietoa vertaisista, siihen kuuluu oman identiteetin rakentamista ja luovaa tekemistä.

Vahvat mediataidot tukevat nuorta paremmin kuin kiellot, koska kieltojen takia monet tärkeät taidot voivat jäädä oppimatta. Koronakevät on vain lisännyt nuorten mediataitoja.

– Vanhempien tehtävä on kehittää lapsen joustavuutta eri tilanteisiin, ja opettaa, kuinka eri tilanteissa on syytä käyttäytyä, kun netissä näyttäytyy koko ihmisyyden kirjo ja kaikki on mahdollista, Spisak ohjeistaa.

Kymmenvuotiaiden kanssa TikTokista voi yhdessä opetella tanssiliikkeitä, mutta esimerkiksi 17-vuotiaan kanssa keskustellaan jo isoista asioista.

– Nuorelle voi kertoa somen vaikuttamisyrityksistä, kuten kuinka kaupalliset tai poliittiset toimijat vaikuttavat ihmisiin vaikkapa videonjakopalveluissa. Tietävätkö kaikki aikuisetkaan, kuinka dataamme tai tietojamme voidaan kaupata kolmansille osapuolille? Näistä asioista teini-ikäiset ovat kiinnostuneita. Niistä voi viritellä hyvää keskustelua ja ottaa yhdessä selvää.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi