Tulosta tämä sivu
Maakunta

Pyöräilijä saa uusia vapauksia, kun uusi tieliikennelaki astuu huomenna voimaan

Pyöräliiton toiminnanjohtajan Matti Koistisen voi nähdä Ylämyllyllä, jonne hän polkaisee usein mökiltään Mattisenlahdesta. Pyörätien jatkeille merkitään kesään 2023 mennessä väistämisvelvollisuudesta kertovat kärkikolmiot ja kaksisuuntaisista pyöräteistä varoittava lisäkilpi. Pyöräliiton toiminnanjohtajan Matti Koistisen voi nähdä Ylämyllyllä, jonne hän polkaisee usein mökiltään Mattisenlahdesta. Pyörätien jatkeille merkitään kesään 2023 mennessä väistämisvelvollisuudesta kertovat kärkikolmiot ja kaksisuuntaisista pyöräteistä varoittava lisäkilpi.

Uusia liikennemerkkejä ja uusia vapauksia. Pyöräilijän on hyvä syy tutustua uuden tieliikennelain tuomiin muutoksiin.

Niiden yksi tavoite ollut, että pyörätiet ja muu liikenneympäristö tulevat turvallisemmiksi.

Kaikki uudistukset eivät tule voimaan maanantaina 1.6., vaan merkkien pystyttämiseen ja liikenteen muihin järjestelyihin on annettu aikaa jopa vuoteen 2027 asti.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

– Suurimpia muutoksia ovatkin ne, jotka eivät tule voimaan heti vaan vasta siirtymäajan kuluessa. Esimerkiksi pyöräteistä tulee lähtökohtaisesti yksisuuntaisia ja kaksisuuntaiset pyörätiet pitää merkitä erikseen, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

Ainakin kaksi uudistusta on voimassa jo maanantaista lähtien.

Pyöräilijä saa ajaa ajoradalla tai pientareella, jos pyörätie ei ole samalla puolella tietä kuin ajosuunta. Pyöräily ajoradalla on sallittu lyhyitä matkoja, jos se on turvallisempaa kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi.

– Tämä on mielestäni erittäin tervetullut uudistus. Se parantaa turvallisuutta ja helpottaa pyöräilyä. Jokainen tienylityshän on riski, Koistinen sanoo.

Punainen takavalo on nyt pakollinen pimeällä ja hämärässä.

liikennemerkki1Karjalainen20200601 Uusi liikennemerkki: Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa.

Joensuun keskusta-alueen pyörätiet ovat kaksisuuntaisia.

Lain tavoitteena on kuitenkin se, että pyörätiet olisivat yksisuuntaisia. Tämäkin on turvallisuutta lisäävä seikka.

– Kaksisuuntaiset väylät on epäselviä autoilijan näkökulmasta, kun pyöräilijä tulee risteyksiin oudoista ja yllättävistä kulmista, Koistinen sanoo.

Hänen mukaansa säännös on tehty, jotta pyöräilyn asema ajoneuvoliikenteenä vahvistuu. Tähän asti pyöräily on rinnastettu enemmän jalankulkuun.

Pielisjoen rantaa kulkevat pyöräbaanat ja Kauppakadun pyöräkatu ovat Koistisen mielestä hyviä esimerkkejä ratkaisuista, jotka vahvistavat pyöräilyä ajoneuvoliikenteenä.

Matti-Koistinen-arkistoon2Karjalainen20200601 Tekemistä vielä riittää, jotta säännöt ovat riittävän ymmärrettävät ja liikenne pyöräilijöille turvallinen, sanoo Matti Koistinen.

Tieliikenneinsinööri Jarmo Tihmala sanoo, ettei Joensuun pyöräteitä olla toistaiseksi muuttamassa yksisuuntaisiksi.

Muutoksia tehdään mahdollisesti sen jälkeen, kun liikenneympyröiden pyöräliikenne on ensin muutettu yksisuuntaiseksi. Järjestely helpottaisi tien puolen vaihtamista.

Autoilijan ja polkupyöräilijän väistämissääntöjen pulmapaikka on pyörätien jatke eli kohta, jossa pyörätie risteää ajoradan kanssa.

Vaikka pyöräilijä saa ylittää suojatien ajaen, pyöräilijä on väistämisvelvollinen, ellei liikennemerkeillä toisin osoiteta.

Uusi laki selventää auton ja pyörän kohtaamisia: jatkossa autoilijoiden velvollisuus väistää pyörätien jatkeella merkitään aina kärkikolmiolla, stop-merkillä tai uudelle pyöräilijän tienylispaikka -liikennemerkillä.

– Kahden vuoden päästä pyörätien jatkeita saa olla enää sellaisissa paikoissa, joissa on autoilijoille väistämisvelvollisuudesta kertova liikennemerkki, Koistinen sanoo.

Joensuussa pyöräilijän etuajo-oikeus merkitään ensisijaisesti kärkikolmiolla, ja niitä on Tihmalan mukaan tulossa lisää.

Toiminnanjohtaja Matti Koistinen tuntee hyvin Joensuun ympäristön pyöräilyväylät.

– Esimerkiksi Ylämyllyn ja Joensuun välisellä pyörätiellä on jokaisessa risteyksessä kärkikolmio eli auto on väistämisvelvollinen. Mutta kun tullaan Joensuun keskustan alueelle, ei kärkikolmioita olekaan ja tilanne on toinen.

– Uudessa laissa on paljon hyvää. Mutta vaikka liikenneympäristö selkeytyykin sen myötä, niin esimerkiksi pyöräilijöiden väistämissäännöt pyörätien jatkeella ja suojatiellä ovat jatkossakin vaikeasti omaksuttavat, hän sanoo.

Edelleen on voimassa sääntö, että kääntyvän ajoneuvon on väistettävä risteävää tietä ylittävää pyöräilijää liikennemerkeistä riippumatta.

Liperin-kevyt-liikenneKarjalainen20200601 Uuden lain tavoite on selkeyttää pyöräteillä ajamista. Kuva Liperin Ylämyllyltä.

Vaikka tieliikennelain voimaantulossa on siirtymäaikaa, Joensuussa aletaan uusia merkkejä pystyttää heti, kun niitä saadaan.

Liikenneinsinööri Jarmo Tihmala sanoo, että kesän aikana uusitaan muun mussa lisäkilvet, joilla varoitetaan risteävän kadun kaksisuuntaisesta pyöräliikenteestä. Näitä kilpiä tulee myös uusiin paikkoihin.

Kauppakadun pyöräkatu saa kesän aikana uudenlaiset liikennemerkit, vaikka ajokäytännöt eivät muutukaan. Samalla koko kävelykadulle tulee kadun luonnetta osoittavat uudet uuden lain mukaiset merkit.

 

Ei enää ikärajaa kyyditsijälle eikä kyytiläiselle

Tuoreen lain sallimia uusia vapauksia on se, että pyöräilijä voi ajaa yksisuuntaisella kadulla kumpaankin suuntaan.

Sääntö on kuitenkin voimassa vasta, kun kadulle tulee tästä kertova liikennemerkki. Pohjois-Karjalan taajamissa merkistä tulee harvinainen, sillä yksisuuntaisia katuja on vähän.

Toisen henkilön kyyditsemiseen polkupyörällä on ollut tähän asti ikärajoja. Uusi laki poisti nämä monimutkaiset rajoitukset, samoin painorajat.

Kyyditseminen on sallittu vain, jos polkupyörässä on siihen sopiva istuin. Laki ei kuitenkaan määrittele, onko pelkkä tarakka tällainen sopiva istuin.

Erikseen laissa kuitenkin sanotaan , että alle 135 cm pituista lasta saa kuljettaa vain soveltuvassa istuimessa tai lapsen turvalaitteessa.

Kyyditsijän pyörässä täytyy olla myös kahdet erilliset jarrulaitteet – siis pelkkä jalkajarru ei riitä.

Kuormalle ei ole enää maksimipainoa. Se on nyt ajajasta ja pyörän kestosta kiinni.  Maksimikuorman määrittelee pyörän valmistaja.

Yhden tärkeä suosituksen Pyöräiliitto antaa tavarankuljetuksesta: kauppakassin paikka ole ohjaustangossa, sillä roikkuva kassi on aiheuttanut monta vaaratilannetta.

Uudessa tieliikennelaissa on Pyöräliiton toiminnanjohtajan Matti Koistisen mukaan paljon hyvää.

– Mutta tekemistä vielä riittää, jotta säännöt ovat riittävän ymmärrettävät ja liikenne pyöräilijöille turvallinen.

– Toivoimme myös, että taajamien yleisrajoitus olisi laskettu 30 kilometriin tunnissa. On ristiriitaista, että on 50 kilometrin tuntinopeusrajoitus, sillä valtaosassa taajamia se on jo tätä alempi.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi