Sunnuntai, 5.7.2020 
Unto, Untamo
Maakunta

Ilomantsin Parppeinvaara hellii matkailijan kulttuurinnälkää - myös vatsan saa täyteen karjalaisista herkuista, joiden kanssa ulkomaalaiset ovat välillä ihmeissään

  • Tatu Vornanen
  • Jarno Artika
Emilia Piipponen soittaa Runopirtissä kanteletta ja kertoo vieraille tarinoita entisaikojen Karjalasta. Emilia Piipponen soittaa Runopirtissä kanteletta ja kertoo vieraille tarinoita entisaikojen Karjalasta.

Ilomantsin Parppeinvaaran komeissa maisemissa sijaitsee oikea kulttuuriaarre. Ravintola Parppeinpirtti tarjoaa karjalaisia perinneherkkuja ja Runopirtillä voi kuulla kaunista kanteleen soittoa ja tutustua paikalliseen historiaan.

– Vieraat saavat täällä aimo annoksen karjalaista kulttuuria, kertoo Parppeinpirtin emäntä Marjo Niiranen.

– Asiakkaat ovat löytäneet Parppeinpirtin todella hyvin. Osa on ottanut täällä käymisen joka kesäiseksi perinteeksi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Viime vuosina eläkeläisten lisäksi myös nuoret ja etenkin lapsiperheet ovat löytäneet kohteen. Tämä on ollut tarkoituksenmukaista, sillä Parppeinpirtin kuvaa on koetettu parantaa nimenomaan lapsiperheystävällisenä paikkana.

– Suosittelen Parppeinvaaran kaikkia kohteita kävijöille. Meiltä löytyy sotahistoriaa, kulttuuria ja eläinmuseo lapsille, innostuu Niiranen.

parpeinvaara-Parpeinpirtti2Kgi20200608 Parppeinpirtin emäntä Marjo Niiranen pitää huolta, että vieraat pysyvät tyytyväisinä.

Ulkomaalaisia ei Ilomantsissa vieraile kovinkaan usein.

– Kansainvälistyminen on tällaisella pienemmällä paikkakunnalla hieman hankalampaa. Turisteilla on tietyt edellytykset esimerkiksi majoituksen osalta. Kansainvälistymisen kehittäminen ei ole mikään vuoden tai kahden juttu, hän pohtii.

Venäläisten määrä on Parppeinvaaran vierailijoista noin prosentti. Syyksi Niiranen arvioi, että Ilomantsi ei välttämättä ole tarpeeksi erilainen verrattuna rajantakaisiin seutuihin. Lisäksi Venäläiset harrastavat enemmän ostosmatkailua.

Ulkomaalaisiin matkanjärjestäjiin on kuitenkin yritetty luoda suhteita.

– Olimme eräillä matkailumessuilla Saksassa ja saimme jonkin verran kontakteja.

Niiranen harmittelee, että Pohjois-Karjalassa lähes kaikki turismi kohdistuu joko Joensuun seudulle tai Kolille. Hän mainitsee ilomantsilaisia nähtävyyksiä kuten Hermannin viinitilan, viinitornin ja Möhkön- kylän.

– Eräs yhdysvaltalainen turistiryhmä vierailee meillä joka toinen vuosi. Sanoisin, että yksittäisten matkailijoiden määrä on kyllä noussut.

Parppeinpirtti tunnetaan autenttisesta karjalaisesta pitopöydästään. Alakerran perinneleipomossa piirootsupussa valmistuvat sultsinat, vatruskat ja karjalaiset piiroot.

Etenkin vatruskojen suosio on kasvanut verrattuna perinteisiin riisipiiroihin. Suomeen ja Ilomantsiin suolainen leivonnainen on saapunut Venäjältä.

– Vatruska on perunantilsistä puolikuun muotoon leivottu piirakka, jossa on sisällä keitettyä riisiä kertoo Marjo Niiranen.

– Monet ulkomaalaiset laittavat marjakiisseliä vatruskan ja piirakan päälle, jos emme ehdi kertoa, että kyseessä on suolainen leivos, hän naurahtaa.

parpeinvaara-ilomantsin-piiraatKgi20200608

Parppeinpirtin suosituimpia tuotteita ovat vatruskojen lisäksi muut riisipiiroot. Myös Pielisenkalan savusärki ja pitkään uunissa haudutettu karjalanpaisti nauttivat vierailijoiden suosiosta. Lihaa karjalanpaistiin menee Niirasen mukaan 150 kiloa viikossa.

– Meillä voi syödä huolettomin mielin. Ruuissa käytetään perusmausteita: suolaa ja pippuria, ei sen tarvitse sen erikoisempaa olla. Niillä on menty aikoinaan, ja niillä mennään nykyään.

Ravintola Parppeinpirtissäkin koronan tuomat rajoitteet näkyvät tämän kesän ruokatarjonnassa ja aukioloajoissa. Noutopöytäruokailut on kielletty, ja sen seurauksena monelle jo tuttua nykykarjalaista pitoateriaa ei seisovasta pöydästä saa tarjota. Tilalle kehitetään uudenlaista versiota pitoateriasta pöytiin tarjottavassa muodossa.

Ravintola avaa ovensa juhannusviikolla.

Siirrymme Runopirtille, jossa Emilia Piipponen soittaa kannelta ja kertoo entisaikoina eläneiden karjalaisten elämästä. Pianoa kymmenen vuotta soittaneelle Piipposelle kantele oli alun perin pelkkä harrastus. Innostus perinnesoitinta kohtaan kasvoi pikku hiljaa.

Lopulta Kulttuurirahaston tuella Piipponen sai hankittua hänelle mittatilaustyönä rakennetun kanteleen. Vaikka kanteleella on sukulaissoittimia Baltiassa ja Venäjällä, on suomalainen kantele oma, uniikki soittimensa.

– Kanteleen suosio on räjähtänyt Suomessa. Etelä-Suomessa on reilusti enemmän harrastajia kuin täällä, Piipponen kertoo.

– Haluaisitteko kuulla jonkun tietyn kappaleen?

Yleisöstä toivotaan Myrskyluodon Maijaa. Lasse Mårtensonin luultavasti tunnetuin sävellys lähtee soimaan. Herkkä kappale soi kuin se olisi tehty kanteleelle. Harvoin kuulee jotain näin kaunista. Esitys saa ansaitsemansa aplodit.

Tämä on hyvä päätepiste Ilomantsin vierailulle.

Parppeinpirtti: Karjalainen pitopöytä

Toiminta alkoi vuonna 1964 rakennetussa Kestipirtissä. Nykyinen ravintola avattiin vuonna 1992.

Ravintolatoiminnasta vastaa Tsipaniekka Oy.

Asiakkaita Parppeinpirttiin mahtuu kerralla 160.

Piirakkatsuppu on perinneleipomo, jossa ravintolan riisipiirot leivotaan.

Yritys on saanut Lonely Planet -matkasivuston Top pick -maininnan vuonna 2015. Vuonna 2014 Tsipaniekka Oy valittiin Ilomantsin vuoden yritykseksi.

 

Runokylä: Karjalaista kulttuuria

Parppeinvaaran runokylän rakentaminen alkoi 1960-luvulla arkkitehti Aulis Kalman suunnitelmien pohjalta.

Runonlaulajan pirtti oli ensimmäisenä valmistunut rakennus vuonna 1964.

Kesällä pirtissä toimi kahvila ja se palveli matkailijoita.

Nykyään Runonlaulajan pirtillä järjestetään kantele-esityksiä ja musiikkitapahtumia.

Tämän ja paljon muuta mielenkiintoista luettavaa löydät Kägi-kesälehdestä osoitteesta karjalainen.fi/kägi.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi