Lauantai, 28.11.2020 
Heini
Maakunta

Kolumni: Jäitä myssyyn ja myssy päähän, kun rahaa nyt on

Outokummun kaupunki on nyt oudossa tilanteessa, kun se päätti myydä kaksi kolmannesta omistamastaan energiayhtiöstä. Ei olla enää köyhiä eikä kipeitä.

Kaupunki hyötyy kaupasta osakkeina ja rahana. Saatujen tietojen mukaan (Karjalainen 28.10.) kaupunki saa noin 20 miljoonan edestä osakkeita, mikä on kolmanneksen omistusosuus yhtiöstä. Lopun kauppahinnasta, runsaat 60 miljoonaa, kaupunki saisi riihikuivaa rahaa.

Osakepotin kehitys on arvoitus, mutta käteinen on käteistä. Rahanreikiä Outokummulla(kin) riittää ja toiveita varojen käyttökohteista löytyi heti päätöksenteon hetkillä. Toiveita on muun muassa siitä, että maakunnan korkeinta tuloveroprosenttia voitaisiin laskea.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Joensuun kaupunki myi energiayhtiönsä ennen vuosituhannen vaihdetta. Pääomasta muodostettiin vuonna 1999 kaksi rahastoa: elinkeinorahasto ja tulevaisuusrahasto.

Kaupungin energiarahat on sijoitettu ja omaisuutta hoitavat ammattimaiset omaisuudenhoitoyhtiöt kaupungin päätöksenteossa hyväksyttyjen sijoituslinjausten raameissa.

Rahastot perustettiin nykyrahassa noin 30 miljoonan euron pääomalla. Heinäkuun lopussa Joensuun rahastojen markkina-arvo oli 101,43 miljoonaa euroa, vaikka tämä vuosi onkin ollut tuulinen. Loppuvuodesta sijoitusmaailmaa heiluttavat muun muassa presidentinvaalit Atlantin takana.

Rahastot ovat tuottaneet kaupungin kassaan yleensä 3–4 miljoonaa euroa joka vuosi. Nimenomaan tuottaneet, sillä pääomiin ei ole juuri kajottu.

Rahastojen sääntöjen mukaan elinkeinorahaston varoja voitaisiin käyttää "strategisesti merkittäviin ja työllisyyttä edistäviin" hankkeisiin. Tulevaisuusrahaston on määrä edistää pääasiassa korkean osaamisen työpaikkojen lisäämistä ja säilymistä.

Käytännössä rahastoista on irrotettu pääomaa nirkoisesti esimerkiksi Tiedepuiston kehittämiseen.

Rahastojen pääomaa on himoittu aloitteissa ja puheissa, milloin homekorjauksiin, milloin investointien rahoittamiseen ylipäätään.

Investointien sijasta rahastot ovat takoneet rahaa viime kädessä arkipäivän menoihin, kaupunkilaisten palveluiden kustannusten peitoksi.

Säännönmukaisesti Joensuun talousarviossa on käyttötaloudessa 5–6 miljoonan musta aukko, kun ennakoidut tulot eivät kattaisi ennakoituja menoja. Rahastojen tuotto ja liikelaitos Joensuun Vesi ovat vuodesta toiseen se apparaatti, joka peittää mustan aukon ja korjaa numerot. Sitä paremmiksi, mitä paremmin tavoitteet saavutetaan.

Outokumpulaiset päättävät rahoistaan ihan itse, mutta nyt pitäisi myös malttaa vaurastua. Ettei kävisi niin, että raha polttelee päättäjien taskuja niin paljon, että siitä pitää pikimmiten päästä eroon.

Omaisuuden voi myydä ja rahat käyttää vain kerran. Kun iso pala outokumpulaisten omaisuutta on myyty, pitäisi nyt olla viisautta vaurastua lisää, ettei jääkin tyhjää käteen.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi