Torstai, 15.4.2021 
Linda, Tuomi
Maakunta

Kolumni: Sananen hallituksen puolesta ja omasta vastuustamme

Ihan aluksi sananen hallituksen ja eduskunnankin vastuusta. On käsittämätöntä, että lainsäädäntöä ei ole vuodessa pantu sille tolalle, että koronaepidemian aiheuttamiin ongelmiin pystyttäisiin vastaamaan.

Entä miksi hallitus ei kysy tekeillä olevien toimien lainmukaisuudesta ja korkeasti koulutetut ja korkeissa asemissa olevat laintuntijat vastaa kysymättäkin? Vasta sitten, kun hallitus hikisesti saa jotain päätettyä, aletaan kohailla, että voi voi, väärin päätetty.

Liekö koskaan lakikirjoja luettu yhtä tarkasti kuin tänä talvena, ja nimenomaan jälkikäteen?

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Hallituksen vastuun perään voi kysellä myös päätöksenteon vierittämisestä aluetasolle.

Keväällä nähtiin, että rajoitusten alueellisuus on järkevää. Pohjois-Karjalassakin ravintoloiden tuolit olivat pöydillä ja tavallisten sairauksien hoito pysähdyksissä, vaikka koronaa tavattiin hyvin vähän. Jopa yksityiset kuntosalit panivat oviaan säppiin ihan vastuuntunnosta.

Alueellisuus sai kuitenkin niin ihmisten kuin yritystenkin pään sekaisin. Lisäksi mitä liekin politiikkaansa tekevä Jan Vapaavuori (kok.) aloitti pullistelun hallituksen määräyksiä vastaan. Sittemmin samaa on tehty myös muualla, ja vihdoin kunnissakin muistettiin itsehallinto.

Kokemus on osoittanut, että keskushallinto ja keskitetty päätöksenteko eivät ole vain pahasta.

Nyt sitten ollaan tässä tilanteessa: kuntavaalit on siirretty ja maanantain koronatapausten määrä 459 tuntuu helpottavan pieneltä.

Jos olisin ministeri, minua ottaisi todella päähän lukea oppineiden ja oppimattomien viisaustieteiden dosenttien lausuntoja, ettei hallitus ole tehnyt mitään.

Nähdäkseni tässä on eniten peiliin katsomisen paikkaa meillä ihan tavallisilla kansalaisilla. Me tämä homma on sössitty, ei hallitus. Ministerit ovat patistaneet pitämään turvavälejä, välttämään lähikontakteja ja pysymään omissa lähipiireissä.

Keväällä ostimme paalikaupalla vessapaperia – olkoon se symboli sille, että otimme varoitukset vakavasti. Koska hoidimme hommamme eli pysyttelimme hissukseen, korona ei päässyt muutenkin väljien etäisyyksien Suomessa riehaantumaan.

Sitten meille tuli ylijumalinen olo: ei tämä pandemia meitä koske, me osataan tämä homma hoitaa, koska olemme suomalaisia. Koko homma jätettiin hoitamatta.

Viime keväänä kadut tyhjenivät. Kylässäkin käytiin hyvin varovaisesti, tuskin lainkaan. Kaikkia pelotti.

Sitten huomattiin, että eiväthän tähän kuolekaan kuin harvat, harvat edes sairastuvat. Jos kokoontumisrajoituksia ei olisi ollut, meno olisi ollut kuin Ruotsissa. Emme me suomalaiset ole sen vastustuskykyisempiä, saati vastuuntuntoisempia kuin muutkaan. Porsaanreikiä etsimme vaikka suurennuslasilla, ja syntipukkeja kyllä löytyy.

Kunnallisvaalit siirtyvät, eivät hallituksen vaan meidän itsemme, myös perussuomalaisia kannattavien, löperyyden takia.

Poru ravintoloiden sulkemisesta olkoon todisteena.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi