Tiistai, 13.4.2021 
Tellervo
Maakunta

Palkkatuella Joensuussa töitä tekevä Tia-Maria Harju, 20, on kohdannut ennakkoluuloja lukivaikeutensa vuoksi: "Harjoittelupaikkoja hakiessa sanottiin suoraan, että ei me sua oteta töihin"

  • Taru Väänänen
  • Kimmo Kirves
Työyhteisöään Siilaisen S-marketissa Tia-Maria Harju kehuu varauksetta. Hän sanoo saaneensa perehdytystä ja neuvoja alusta alkaen. – Valmistujaisjuhlissani oli kolme työtoveria ja entinen esimies. Halusin kiittää heitä siitä, miten hyvin he ovat ottaneet minut vastaan. Työyhteisöään Siilaisen S-marketissa Tia-Maria Harju kehuu varauksetta. Hän sanoo saaneensa perehdytystä ja neuvoja alusta alkaen. – Valmistujaisjuhlissani oli kolme työtoveria ja entinen esimies. Halusin kiittää heitä siitä, miten hyvin he ovat ottaneet minut vastaan.

Nauta-sika-jauheliha ja sika-nauta-jauheliha laitetaan Siilaisen S-marketin kylmäkaapissa omille hyllyilleen. Joskus sanat vaihtavat Tia-Maria Harjun silmissä paikkaa ja paketit menevät vääriin lokeroihin.

Juttu on julkaistu Karjalaisen verkkosivuilla ensimmäisen kerran 28.1.2021.

– Jos yritän lukea nopeasti, menee yleensä väärin. Silloin kun olen väsyneempi, en oikein jaksa lukea ja tulee enemmän huolimattomuutta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Töiden saamista Tia-Maria Harju, 20, kuvailee onnekkaaksi tilaisuudeksi.

Hän ehti olla samassa S-marketissa sekä työharjoittelussa että kesätöissä ennen ammattiin valmistumista.

Harju suoritti ammattiopisto Luovin liiketoiminnan perustutkinnon loppuun viime marraskuussa, ja työsuhde tärppäsi heti valmistumisen jälkeen. Töitä hän tekee viitenä päivänä viikossa viisi tuntia kerrallaan. Työaika alkaa kahdeksalta aamulla ja loppuu yhdeltä.

Harju työskentelee palkkatuella, joka maksetaan työnantajalle eli Pohjois-Karjalan Osuuskaupalle. Palkkatuen perusteena on Harjun lukivaikeus, joka nuorempana haittasi enemmänkin. Hänellä on epäilty myös tarkkaavaisuushäiriötä.

– Kaikki olettivat, ettei minusta ole mihinkään. Itse rakastin lukemista, ja se helpotti. Lukivaikeus ei mennyt niin pahaksi kuin olisi voinut mennä, hän kertoo.

2445083 Tia-Maria Harju on kohdannut ennakkoluuloja taustansa vuoksi. Negatiivisia asenteita ruokkimaan on riittänyt se, että Harju on opiskellut ammatillisessa erityisoppilaitoksessa.

Suomessa arvioidaan olevan 65 000 sellaista työtöntä, jotka kykenevät työhön, mikäli työtahti ja tehtävänkuva mukautetaan heille sopivaksi.

Työmarkkinoita ajatellen osatyökykyisyys on suhteellinen käsite, muistuttaa projektipäällikkö Hilkka Pirhonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksestä.

– Ihminen voi olla 50-prosenttisesti työkykyinen johonkin työhön, mutta sataprosenttisesti työkykyinen johonkin toiseen työhön. Se kuuluu työelämään, hän luonnehtii.

Pirhonen koordinoi työryhmää, jonka tavoitteena on edistää osatyökykyisten työllistymistä Pohjois-Karjalassa.

Vuonna 2018 käynnistyneessä ryhmässä on osallistujia 18 eri organisaatiosta, muun muassa kuntien sekä järjestöjen edustajia, palveluntuottajia ja oppilaitoksia.

Työelämässä ihmisille kasautuu yhä enemmän vastuuta.

Tarvitaan nopeaa omaksumiskykyä, sosiaalisia taitoja ja paineensietokykyä samalla, kun yksinkertaisempien työtehtävien väheneminen ja automatisoituminen vähentävät heikommin työllistyvien mahdollisuuksia.

Työterveyslaitoksen julkaisemassa raportissa Hyvinvointia työstä 2030-luvulla – Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä nähdään yhtenä epätoivottuna tulevaisuudennäkymänä, ettei osatyökykyisille ole tilaa tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Jotta paikka työelämästä löytyy, tarvitaan keinoja työn muokkaukseen.

Työajan lyhentäminen on yksi keino lisätä työssä jaksamista. Sen lisäksi muun muassa työympäristöön tehtävät muutokset, työkaverin tuki, teknologiset apuvälineet sekä työmatkojen kulkemisratkaisut voivat olla avuksi.

2445084

Työttömistä työnhakijoista vammaisia ja pitkäaikaissairaita oli Pohjois-Karjalan te-toimiston alueella joulukuun lopussa yli joka kymmenes. Pitkäaikaistyöttömien osuus oli 30 prosenttia.

Työllistymisen esteenä ovat usein asenteet, ennakkoluulot ja tiedon puute.

Hilkka Pirhosen vetämä työryhmä järjestää paikallisten työnantajien tueksi Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlasin kehittämiä Ratko-työpajoja. Menetelmän avulla työpaikoilla voidaan koota työtehtäviä uudella tavalla. Se voi avata työtä kaipaavalle osatyökykyiselle uuden mahdollisuuden.

– Kun osatyökykyiselle soveltuvia tehtäviä rakennetaan yrityksen jo olemassa olevista toimenkuvista, saa työnantaja työvoimaa aitoon tarpeeseen, Pirhonen kertoo.

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa työllistää tällä hetkellä yhteensä 15 henkilöä palkkatuella, heistä kymmenen on osatyökykyisiä. Tämän lisäksi PKO:n sisällä on omaa henkilöstöä, joka tekee työkokeilun muotoisesti tavalla tai toisella muokattua työtä.

– Tehtävät ovat aina henkilön osaamiseen ja suoriutumiseen sidottuja ja voivat olla laidasta laitaan. Meillä on ollut avustavista myymälätöistä aina asiantuntijatyöhön saakka näitä kokeiluja, kertoo henkilöstöjohtaja Mika-Jussi Mononen.

Vantaalta kotoisin oleva Tia-Maria Harju haaveili lapsena eläinlääkärin, tanssijan ja laulajan ammateista.

Vaikka haaveammatit jäivät, ei hän pidä kaupan alan työtä lainkaan huonona, päin vastoin. Samalla alalla ovat niin äiti, sisko kuin velipuolikin.

Harju pitää työtään vaihtelevana. Hän laputtaa ja hyllyttää lihatuotteita, valmisruokia ja maitoja, purkaa kuormia ja neuvoo asiakkaita.

Kun palkkatuen perusteena on sairaus tai vamma, tukijakson pituus on enintään kaksi vuotta kerrallaan. Tia-Maria Harjun työsuhde on katkolla jo ensi vuonna, mutta hän toivoo, että jatkoa seuraa.

Etelä-Suomeen Harju ei ikävöi takaisin. Elämän täydentää parisuhde. Pariskunnalla on kaksi sekarotuista rescue-koiraa, toinen Venäjältä ja toinen Virosta.

– Haluan antaa mahdollisuuden, sekä ihmisille että eläimille. Minut on opetettu siihen, että ei kannata tuomita heti.

Samaa Harju toivoisi muilta ihmisiltä. Erityisammattioppilaitoksessa opiskeleminen on heittänyt eteen ennakkoluuloja ja torjuntaa. Asenne tuli esille työharjoittelupaikkoja hakiessa.

– Ai, sä olet sieltä. Ei me sua oteta töihin, hän kuvailee pysäyttäviä reaktioita.

 Tiia-Maria-Harju1Karjalainen20210127

Masennus heikentää työkykyä

Työkyvyn rajoitteet ovat yksilöllisiä. Osatyökykyisiä voivat olla esimerkiksi vammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat sekä elämänkriisin kokeneet. Osatyökykyisiä voivat olla myös pitkäaikaistyöttömät, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden takia.

Yleisimmät työkyvyn heikkenemistä aiheuttavat syyt ovat masennus ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Työnantaja voi saada osatyökykyisen työllistämistä varten palkkatukea, jos te-toimisto pitää sitä tarkoituksenmukaisena ja se edistää työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä.

Tuen enimmäismäärä yritykselle on 1 400 euroa kuukaudessa. Työntekijälle työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Te-toimisto voi myös kustantaa työpaikalle avuksi henkilökohtaisen työhönvalmentajan, joka auttaa perehdytysvaiheessa.

Lähteet: THL, te-palvelut

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi