Tiistai, 11.5.2021 
Osmo
Maakunta

Kolumni: Mainoslakana ei kuulu Carelia-talon pääjulkisivuun

Ilomantsin Kirvesvaaran ja Hakovaaran vaarakylät. Kiteenlahden ja Savikon kylämaisema. Selkien, Lehtoin ja Heinävaaran maisemissa kiemurteleva vanha maantie. Valtimon Rasimäen siirtokarjalaiskylä. Tohmajärven Saarion kylämaisema, jossa Jänisjoen katkaisee vuonna 1908 valmistunut vesivoimalaitos, maakunnan vanhin lajissaan, harvinainen rakennushistoriallinen todiste Wärtsilän tehtaan historiasta.

Siinä muutamia valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita maakunnastamme. Ne on lueteltu Pohjois-Karjalan elyn maaliskuussa julkaisemassa Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöohjelmassa 2021-2027.

Entäpä mitä on maakunnan merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalla? Hoveja, kirkkoja ja pappiloita, rautatieasemia, Salpalinjaa, vanhoja kanavia sulkuineen, uittolaitteita ja teollisuusalueita, esimerkiksi Möhkön ruukki tai Puhoksen vanha teollisuusympäristö.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Paljon muutakin kiinnostavaa Pekka Piiparisen toimittamasta julkaisusta löytyy. Lukiessa huomaa, että elämme maakunnassa, johon ovat painaneet jälkensä raja sotineen ja siirtelyineen, maanviljelys, teollistuminen ja näitä vuosien saatossa kohdanneet muutokset.

Historiasta ja arkkitehtuurista kiinnostuneet lukijat muistavat Pekka Piiparisen nimen Rakennuksia-juttusarjasta, jossa Karjalaisen kulttuurisivuilla vuosina 2017-2018 esiteltiin Pohjois-Karjalan arkkitehtuuria. Jutut koottiin kirjankansiin ja maakuntaa kiertäneeksi näyttelyksikin. Mukana tekijäjoukossa oli Samu Aarnio. Hän on puolestaan viime aikoina inventoinut maakunnan modernia rakennusperintöä työn alla olevaan maakuntakaavaan.

Töiden kautta täsmentyy ja syvenee näkemys pohjoiskarjalaisesta maisemasta, henkisessäkin muodossa. Lisääntyy ymmärrys siitä, minkälaisessa ympäristössä elämme ja mitä siitä kannattaisi jälkipolville vaalia. Kaavat ja ohjelmat ovat kättä pidempää arvotuskeskusteluun, jota rakennusperinnön ympäriltä väistämättä yhä enemmän käydään, kun rakennukset vanhenevat ja veroja maksava väki maakunnasta vähenee.

Kärjistäen suhtautumistapoja on kaksi: historiaa ja sen kerroksia arvostava, ja sitten epähistoriallinen, jossa vanhan arvoa vähätellään, jotta se voitaisiin purkaa. Jälkimmäisestä hengestä löytyy paljon esimerkkejä, esimerkiksi uhan alla olevat Lieksan funktionalistinen Kaarisilta tai maakunnan kauneimpiin pyhättöihin kuuluva Veijo MartikaisenPankakosken kirkko.

Ympäristö ja maisema ovat lopulta ympärillämme. Itseäni Joensuun katukuvassa ärsyttää tällä hetkellä tyylitajuton mainostaminen. Iso kankainen mainoslakana ei voi kuulua yliopiston Carelia-rakennuksen pääjulkisivuun. Siellä se roikkuu rakennustöistä julistamassa, vielä yliopiston, kaupungin ja konservatorion logoin.

Uusittavan asemanseudun parkkihallin ulkoseinissä on PKO:n räikeitä lakanoita kaksin kappalein molemmin puolin. Olivatko havainnekuvissa, joissa tätä rakennustaiteen helmeä esiteltiin? Epäilemättä kolmas kauppahallikin päällystetään riemunkirjavaksi, jos tuolla tyylitajulla siitä saadaan päättää.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi